Pisa-tutkimusten mukaan suomalaiset 15-vuotiaat tytöt ovat maailman huippuluokkaa matematiikassa. Vain Singaporen sisaret ovat meidän tyttöjämme parempia.
Vahvasta potentiaalistaan huolimatta suomalaistytöt harvoin suuntautuvat aloille, joissa matemaattisesta osaamisesta olisi hyötyä. Esimerkiksi tekniikkaa opiskelemaan.
–Suomi on Euroopan neljänneksi segrekoitunein maa. Segrekoituminen tarkoittaa sitä, että koulutus- ja työmarkkinat ovat jakautuneet sukupuolen perusteella, kertoo Segli-hanketta vetävä Eija Leinonen Koulutusavaimesta.
Leinosen mukaan segrekoitumiseen vaikuttaa muun muassa se, miten kasvatamme lapsiamme. Kemin koulut ja päiväkodit ovat mukana Segli-hankkeessa, jossa pyritään lieventämään segrekaatiota ja edistämään tasa-arvoa.
Suunnittelija Sinikka Himola Kemin kaupungin sivistyspalvelukeskuksesta kertoo, että ennen projektiakin kaupungissa ollaan oltu tietoisia sukupuolisensitiivisestä kasvatuksesta.
–Emme luokittele lapsia sukupuolen mukaan eikä esimerkiksi leikkejä jaotella tyttöjen ja poikien leikeiksi, Himola vakuuttaa.
Hankkeen myötä saatu koulutus on kuitenkin avannut kasvatusalan ammattilaisten silmiä tarkastelemaan omia toimintamallejaan. Tyttöjen ja poikien erilainen kohtelu saattaa olla tiedostamatonta.
–Jos koulussa pitää esimerkiksi kantaa jotain, niin pyydetään poikia, vaikka tytöt saattavat olla poikia päätä pitempiä, Leinonen kertoo käytännön esimerkin.
Kemiläisiä päiväkotilapsia ja koululaisia haastateltiin kokevatko he, että tyttöjä ja poikia kohdellaan eri tavalla.
–Oppilaat muun muassa kokivat, että opettajat ovat tiukempia pojille, kertoo Syväkankaan koulun rehtori Susanne Nyman .
Yläkoululaiset pojat myös kokevat hankalana sen, että ammatinvalinta-asioissa heitä tungetaan tietynlaiseen muottiin. Ei mietitä oppilaan kiinnostusta tai ominaisuuksia, vaan edelleenkin, vuonna 2017 poikia ajetaan "miesten aloille".
–Juttelin erään nuoren miehen kanssa, joka lähti peruskoulun jälkeen opiskelemaan sähköasentajaksi, vaikka häntä kiinnosti hoitoala. Hän opiskeli sähköasentajaksi, mutta päätti sen jälkeen lähteä opiskelemaan sairaanhoitajaksi, Leinonen kertoo.
Oman polun valitseminen vaatii yläkoululaiselta lapselta paljon omaa rohkeutta. Ilman kannustusta hänen potentiaalinsa saattaa jäädä käyttämättä.
Mitä väliä tällä kaikella sitten on? Paljonkin, toteaa Eija Leinonen.
Tasa-arvoinen yhteiskunta lisää hyvinvointia. Myös tuottavuus lisääntyy, kun ihmiset valitsevat alansa sen perusteella, mikä sopii heille eikä sen perusteella, mitä sukupuolta he sattuvat olemaan.