Vauhtiin päässyt talouskasvu ei riitä painamaan työttömyyttä merkittävästi alaspäin, arvioidaan Suomen Pankista. Työttömyysaste laskee kesän ennusteen mukaan nykyisestä noin 9 prosentista 8 prosentin tuntumaan vuonna 2019.
Ekonomisti Aino Silvon mukaan työttömyydessä ei kuitenkaan päästä paljon tätä alemmas pelkän talouskasvun voimin, vaan työmarkkinoiden rakenteita pitäisi muuttaa.
–Vaikka talous kasvaisi pidemmän aikaa, ei ole kovin todennäköistä, että sillä alle 7 prosentin päästäisiin, Silvo sanoo.
Työllisyyden kasvua hidastaa monella alalla sopivan ja osaavan työvoiman puute.
–Esimerkiksi teollisuusalojen työntekijöitä olisi paljon tarjolla, mutta teollisuuden työpaikkoja ei ole tullut lisää, vaan niitä on menetetty viimeiset kymmenen vuotta.
Myös alueellisesti erot voivat olla suuria: vaikka kauempana tarjolla olisi sopivaa työtä, ei työnhakija ja tämän perhe välttämättä halua tai voi lähteä työn perässä uuteen paikkaan. Suurissa kasvukeskuksissa myös kohtuuhintaisen asunnon löytäminen voi olla työn takana.
Vaikeita uudistuksia?
Sopivan työvoiman puutteen sekä alueellisten ongelmien lisäksi työllistymistä jarruttaa se, että kannustimet työpaikan vastaanottamiseen ovat Suomessa heikot, arvioidaan Suomen Pankin kesäkuussa julkaistussa katsauksessa.
Lista työmarkkinoiden joustavoittamisesta sisältää monia poliittisesti arkoja kysymyksiä.
Silvon mukaan esimerkiksi palkoista voisi mahdollisesti sopia joustavammin paikallisesti, työn verotusta keventää etenkin pienipalkkaisissa töissä sekä työttömyysturvan suuruutta ja kestoa miettiä. Myös irtisanomiskynnyksen laskeminen on ekonomistien keinovalikoimassa.
–[Työttömyyden selättäminen] vaatisi varsin isojakin poliittisia uudistuksia työmarkkinoiden rakenteisiin ja sosiaaliturvaan. Mutta työttömyysturvan tasot ovat poliittisia valintoja, alleviivaa Silvo.
"Hidastaa talouskasvua"
Esimerkiksi palvelualojen yrityksistä jopa yli 25 prosenttia sanoo, että ongelmat sopivan työvoiman löytämisessä rajoittavat niiden liiketoimintaa.
–Se, että työttömät ja avoimet työpaikat eivät löydä toisiaan, on pian koko Suomen talouskasvua hidastava tekijä, uskoo Palvelualojen työnantajien Paltan pääekonomisti Matti Paavonen .
Paavosen mielestä ansiosidonnaista työttömyysturvaa voisi uudistaa siten, että se olisi aluksi nykyistä korkeampi, mutta lähtisi laskemaan nopeasti.
–Jos kohtalaisella ansiosidonnaisella päivärahalla voi (edelleen) olla jopa toista vuotta, niin kyllä se omalla tavallaan tekee houkuttelevaksi sen, että otetaan sapattivapaata.
"Inhimillisyyttä"
Palkansaajapuolelta perätään talousnäkökulman lisäksi inhimillistä otetta työllisyyskeskusteluun. Palvelualojen ammattiliiton tutkimuspäällikön Antti Veirton mukaan esimerkiksi työpaikkojen vetovoimaan, työnteon mielekkyyteen sekä perhe- ja työelämän yhteensovittamiseen pitäisi kiinnittää huomiota.
–80 prosenttia työttömistä jäsenistämme pitää työn vastaanottamisessa tärkeänä on, että työ on mielekästä ja että työyhteisö on hyvä, sanoo Veirto.
Työnvälityksen parantamista pidetään tärkeänä sekä työnantaja- että palkansaajapuolella.
–On tärkeää, että työnhakijoille tarjotaan töitä, heitä kannustetaan työnhakuun ja heidän kanssaan tehdään työnhakusuunnitelmia, sanoo Veirto.