Ammatilliseen koulutukseen esitetään uutta koulutussopimusmallia, joka lisäisi työpaikoilla järjestettävää oppimista käytännön työssä. Oppimisjaksot voisivat vaihdella viikoista kuukausiin, ja yhden tutkinnon edetessä niitä voisi olla useita. Esitys luovutettiin opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) keskiviikkona.
Grahn-Laasonen toivoo, että koulutussopimus helpottaisi nuorten työllistymistä ja antaisi heille mahdollisuuden saada jalka työelämän oven väliin. Mallia on haettu muista EU-maista.
- Maissa, joissa opitaan paljon työpaikoilla, nuorisotyöttömyys on alhaisempi. Näillä asioilla on havaittu olevan yhteyttä, Grahn-Laasonen toteaa.
Koulutussopimus eroaisi nykyisestä oppisopimuksesta siinä, että kyseessä ei olisi työsuhde. Myös oppisopimus pysyisi käytössä.
Opiskelijalle ei lähtökohtaisesti maksettaisi korvausta. Selvityshenkilöt Rauno Vanhanen ja Maija Aaltola huomauttavat, että nykyisessäkin mallissa ammatilliseen koulutukseen kuuluu työssäoppimista, josta ei makseta korvausta. Vanhanen väläyttää korvauksen mahdollisuutta koulutussopimukseen.
- Ehdotamme lainmuutosta, joka tekisi (työsuhteen ulkopuolisen) korvauksen maksamisen mahdolliseksi.
Vanhanen kertoo, että Keski-Euroopan maissa, joissa työssäoppiminen on yleistä, maksetaan yleensä korvaus opiskelijalle.
Säästöä tiloista, ei opettajista
Ministeri Grahn-Laasonen korostaa, että koulutussopimus ei ole ensisijaisesti säästötoimenpide, vaan koulutuksen uudistamiskeino.
Hänen mukaansa koulutussopimus saattaa tarjota säästömahdollisuuksia tilojen ja kalliiden laitteiden osalta, mikäli opetus ja työpaikkojen tarjonta pystytään yhdistämään.
- Opettajista ei voida säästää, koska heillä on jatkossakin kokonaisvastuu ja heitä tarvitaan oppimisen todentamiseen ja nuorien tukemiseen.
Selvityshenkilötkin korostavat opettajan roolia koulutuksen sisällön räätälöimisessä, sillä koulutussopimuksessa vastuu oppimisesta säilyy oppilaitoksella.