Mikäli hyvinvointia mitataan maakunnan väkiluvun kehityksellä, Lapissa ei mene hyvin. Ainoastaan Rovaniemellä väkimäärä kasvoi viime vuonna. Rovaniemelläkin väkiluvun kasvu on hiipunut parhaista vuosista, mutta kasvua oli viime vuonna edelleen 274 asukasta.
Rovaniemellä ja Rovaniemen maalaiskunnassa väkimäärän kasvu pysähtyi 2000-luvun alussa. Kaupunki ja maalaiskunta kilpailivat samoista työpaikoista ja samoista asukkaista. Kuntaliitoksen jälkeen pyörät rupesivat uudestaan pyörimään ja väkiluku alkoi nousta.
Viisi vuotta sitten Kemin ja Tornion väkiluku oli suurin piirtein sama. Tämän jälkeen Kemin väkiluku on jatkanut laskuaan ja Tornio on kasvanut. Viime vuonna myös Tornion väkiluku tippui yli sadalla asukkaalla. Rovaniemen kokemus osoittaa, että kuntaliitos voi onnistuessaan kääntää seutukunnan kasvu-uralle.
Toisaalta mitään takeita, että väkimäärä kasvaa Lapissa edes Rovaniemellä, ei ole. Jos työtä ei ole tarjolla, työikäinen ja työhaluinen väki muuttaa muualle.
Suomi on ollut jo useita vuosia taantumassa tai taantuman tuntumassa. Kun etelässä ei ole töitä, etelän imukin on heikko. Se on hidastanut väen poismuuttoa Lapista.
Siinä vaiheessa kun talous rupeaa etelässä kasvamaan, imu etelään kohoaa ja muuttoliike Lapissa voimistuu, mikäli täällä ei ole tarpeeksi työpaikkoja tarjolla. Työpaikat tulppaavat parhaiten poismuuttoa.
Toisaalta vain nuoret ja työikäiset yleensä muuttavat. Eläkeikää lähestyvä ihminen jää usein kotipaikkakunnalleen, vaikka työpaikka lähtisi alta. Tämän takia palvelujen tarve ei kunnista poistu, vaikka väki vähenee. Tämä pitää ottaa huomioon, kun veronmaksajilta kerättyjä rahoja tasataan maan sisällä.
Muuttoliikettä ei pysty kokonaan pysäyttämään eikä se ole edes järkevä tavoite. Keskittyminen on maapallon laajuinen. Vaikka Lapissa väki vähenee, maapallon mitassa iso ongelma on väkiluvun hurja kasvu.
Lapin kannalta olennaista on, että väki liikkuu molempiin suuntiin. Matkailu tarjoaa jo nyt mukavasti töitä lappilaisille, mutta pelkästään matkailun varassa Lappi ei menesty. Perinteisiä elinkeinoja, kuten metsätaloutta, porotaloutta ja kaivostoimintaa tarvitaan edelleen.
Meillä pitää olla valmius myös uudistua ja ottaa vastaan uusia ideoita. Lapin edunvalvojien tehtävä on varmistaa, että uusien työpaikkojen luominen onnistuu myös pohjoisessa.