Työn­te­ki­jä­jär­jes­töt ja lain­op­pi­neet toi­voi­si­vat EU:n tul­kin­taa ris­ti­rii­tai­seen vuo­si­lo­ma­la­kiin –  EK pitää asiaa selvänä

Palkansaajapuolta hiertää viime vuoden huhtikuussa vuosilomalakiin tullut muutos, joka palautti työntekijän omavastuun lomalla sairastamiseen. Aiemmin omavastuuosuutta ei ollut, eli työntekijöillä oli mahdollisuus siirtää vuosilomaansa, jos se oli keskeytynyt sairauden tai tapaturman takia.

Palkansaajapuoli on vienyt omavastuuosuudesta ainakin kolme kannetta työtuomioistuimeen. Työtuomioistuin pohtii parhaillaan, haetaanko asiaan ennakkopäätöstä EU-tuomioistuimelta. Liitoissa halutaan EU:n tulkitsevan sitä, onko Suomen vuosilomalaki EU:n työaikadirektiivin mukainen.

–Ansaitun loman suoja on EU-oikeudessa on tiukka. Ansaittuun lomaan ei voida kohdistaa omavastuupäiviä, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n lakimies Jari Hellsten tulkitsee EU-direktiiviä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK tulkitsee, että työaikadirektiivi ei ota kantaa neljän viikon ylittäviin lomiin. Suomessa käytännössä kaikilla yli vuoden täysiaikaisessa työsuhteessa olleilla työntekijöillä vuosilomaa kertyy yli neljä viikkoa, tavallisesti viisi viikkoa.

–Vain neljä viikkoa vuosilomasta on siirtosuojan piirissä. Neljän viikon ylittävää lomaa ei ole oikeutta siirtää sairauden vuoksi, työlainsäädännön asiantuntija Mika Kärkkäinen EK:sta sanoo.

Omavastuun arveltiin säästävän työnantajalta 150 miljoonaa euroa. Kärkkäisen mukaan syntyneistä säästöistä ei vielä ole tietoa, mutta hän arvelee niiden olleen merkittävät.

Sairauskarenssitapauksia kerätään

SAK:n tietoihin on viime kesältä tullut muutama sata tapausta, joissa työntekijöiden lomaa ei ole siirretty sairastumisesta huolimatta.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n alaisessa ammattiliitto Prossa tapauksia on ollut viime vuonna muutamia kymmeniä.

Palkansaajapuoli kerää tällä hetkellä tapauksia talteen mahdollisia myöhempiä hyvityksiä varten. Asiassa toivotaan edettävän nopealla aikataululla, sillä vuosilomasaatavat vanhenevat kahdessa vuodessa.

Palkansaajapuoli uskoo, että EU:n tulkinta asiaan myös saadaan.

–Olisin yllättynyt, jos sieltä ei pyydettäisi ennakkoratkaisua, ammattiliitto Pron lakiasianpäällikkö Patrik Stenholm sanoo.

EK puolestaan ei veisi asiaa Luxemburgiin päätettäväksi.

–EU:n kanta asiaan on selvä. Ja jos tulkintalinja on selvä, ei asiaa EU-tuomioistuimeen kannata ja saakaan viedä, Kärkkäinen sanoo.

Lainoppineet toivovat EU:n kantaa

EU:n työaikadirektiivin vuosilomaa koskeva osuus on lyhyt ja ilmeisen monitulkintainen.

–Tässä jos missä toivoisi EU-tuomioistuimen käsittelevän asian, että kansallisestikin saataisi ymmärrys, mitä voi ja saa tehdä, työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta sanoo.

Työntekijän lomasairastumisen omavastuuta on hyppyytetty vuosilomalaissa kuluvalla vuosikymmenellä. Vielä vuonna 2013 työntekijän lomalla sairastamista koski nykyistä jyrkempi omavastuu, mutta se poistettiin samana vuonna työaikadirektiivin nojalla. Vuonna 2016 omavastuu palautettiin, jälleen samaisen direktiivin nojalla.

Lounais-Suomen aluehallintoviraston lakimies Vesa Ullakonoja haluaisi niin ikään saada EU:lta tulkinnan monitulkintaiseen asiaan.

–Pitäisin asian käsittely EU-tuomioistuimessa hyvänä, koska eihän ole kovin hyvä, että ensin tehtiin yhdenlainen laki ja vedottiin samoihin juttuihin ja sitten tehtiin toisenlainen laki ja vedottiin taas samoihin juttuihin, Ullakonoja sanoo.