Nimi. Klik. Osoite. Klik. Sähköposti. Klik. Ikä. Klik? Työnhakijan ikää kysytään rekrytointilomakkeissa edelleen varsin yleisesti, selviää STT:n tekemästä vertailusta. STT kävi läpi Suomen merkittäviä työnantajia ja näiden rekrytointikäytäntöjä.
Kaikkiaan tarkastelussa oli kolmisenkymmentä työnantajaa, joiden joukossa olivat myös valtion ja kuntien järjestelmät. Karkeasti ottaen runsas kolmasosa edellyttää iän kertomista jo haun ensivaiheessa, vajaa kolmannes ei kysy asiaa ja loput kysyvät, mutta tietoa ei ole pakko kertoa. Joillain työnantajilla voi olla tehtäväkohtaista vaihtelua.
Ikä voi olla sensitiivinen asia etenkin silloin, kun työnhakija on yli 50-vuotias.
Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan marraskuun lopussa noin 126 000. Työpaikoista kilpailevat nuorempien ikäluokkien rinnalla luonnollisesti myös yli viisikymppiset parhaillaan työelämässä olevat työpaikanvaihtajat.
Moni yritys on jättänyt ikäkysymyksen kokonaan pois hakulomakkeestaan. Esimerkiksi OP Ryhmä ei kysy rekrytointitiedoissaan hakijan ikää. Johtaja Ari Loukkola perustelee ratkaisua toteamalla, että ikä ei ole merkityksellinen, osaaminen on. Samoilla linjoilla on toinen pankkikonserni Nordea, joka kysyy ikää, mutta tietoa ei hakijan ole pakko antaa.
- Luulen, että finanssisektori on vähän erilainen kuin sellaiset alat, joilla nuoriso jyrää. Meidän alallamme arvostetaan tietoa, kokemusta ja laaja-alaisuutta. Eli meillä ikä on ennemminkin etu, sanoo Nordean Suomen-henkilöstöjohtaja Jani Eloranta.
Ikää eivät myöskään kysy nettilomakkeissaan muun muassa Kone, Neste, Nokia, Metso, UPM tai YIT.
YIT:n henkilöstöjohtaja Pii Raulo huomauttaa, että tehtäviin on ennemminkin vaikea saada yli 40-vuotiaita kokeneita ja osaavia työntekijöitä. Raulon mukaan ikään liittyvien ennakkoluulojen sijasta alalla on enemmän sukupuolta koskevia asenteita.
- Kun on hyvin miesvaltainen ala, toisentyyppiset ennakkoluulot voivat nostaa enemmän päätään.
Iän kysymiselle ei välttämättä kerrota erityistä syytä, vaan ennemmin viitataan vakiintuneisiin käytäntöihin. Eräissä yrityksissä iän kysymisen kerrotaan helpottavan tietojen siirtoa järjestelmästä toiseen ja suurten hakemusmäärien hallintaa. Osa yrityksistä huomauttaa, että tehtävät vaativat täysi-ikäisyyttä.
Elisan järjestelmässä ikäkysymykseen on vastattava. Henkilöstöjohtaja Merja Ranta-aho kertoi STT:n yhteydenoton jälkeen, että yrityksessä on alettu pohtia mahdollisuutta muuttaa kysymystä niin, että hakijalta tiedustellaan vain, onko hän täysi-ikäinen. Ranta-ahon mukaan Elisa on käyttänyt valmista järjestelmää, jossa oletusarvona on ollut hakijan tarkka ikä.
Helsingin kaupunki kysyy niin ikään hakijan ikää. Rekrytointipäällikkö Riitta Hellman kertoo, että kaupungin rekrytointijärjestelmän uudistaminen on vähitellen käsillä ja nykyisessä järjestelmässä ikäkysymys on vanhaa perua. Hellman pitää hyvin mahdollisena, että uusittavasta järjestelmästä ikävaatimus aikanaan poistuu.
Ikä on pakollinen tieto muun muassa Alkossa, Finnairilla, ISS:llä, Keskolla, Soneralla, Terveystalolla ja VR:llä. Ainakin Kesko pohtii käytännön muuttamista.
Pakollinen, vapaaehtoinen tai olematon
Työnantaja Ikäkysymys
Alko pakollinen tieto
DNA pakollinen tieto
Elisa pakollinen tieto
Finnair pakollinen tieto
ISS Palvelut pakollinen tieto
Kesko pakollinen tieto
Sonera pakollinen tieto
Terveystalo pakollinen tieto
Turun kaupunki pakollinen tieto
Valmet Automotive pakollinen tieto
VR Group pakollinen tieto
Yle pakollinen tieto
Kone ei kysytä ikää
Neste ei kysytä ikää
Nokia ei kysytä ikää
Metso ei kysytä ikää
OP Ryhmä ei kysytä ikää
Sanoma ei kysytä ikää*
UPM ei kysytä ikää
YIT ei kysytä ikää
Fazer syntymäaika kysytään
Nordea syntymäaika kysytään
Posti ei ole pakollinen tieto
S-ryhmä ei ole pakollinen tieto*
Valmet ei ole pakollinen tieto*
Valtion Valtori syntymäaika kysytään
Kuntarekry-järjestelmä käytäntö vaihtelee tehtävittäin ja kunnittain
Sensitiiviset tai sokeat hakemukset ovat sellaisia, joissa työnantaja ei tiedä hakijan nimeä, sukupuolta, ikää tai kansallisuutta. Työkokemus ja koulutus ovat käytännössä ainoat tiedot, joiden perusteella työnantaja arvioi, keitä se kutsuu haastatteluihin.
Perinteisesti sokeita hakutilanteita ovat orkesterien koesoitot, joissa hakijat soittavat ainakin ensivaiheessa sermin takana eikä arvioitsijaraati tiedä hakijasta muuta kuin esimerkiksi numerotunnisteen. Tällöin vain soittotaito ratkaisee, pääseekö muusikko rekrytoinnissa eteenpäin.
Helsingin kaupunki on pilotoinut koemielessä myös nimetöntä rekrytointia. Rekrytointipäällikkö Riitta Hellman povaa, että tulevaisuudessa voisi haluttaessa olla mahdollista toteuttaa rekrytointi nimettömänäkin. Sen toteutuminen edellyttäisi, että tietojärjestelmät olisivat siihen yhteensopivia.
- Monimuotoisuuden edistäminen on tosi vahvasti tapetilla, Hellman sanoo.
Myös HUSissa on keskusteltu mahdollisuudesta hakea nimettömänä. Ikää ei nykyisinkään kysytä.
YIT:n henkilöstöjohtaja Pii Raulo kertoo, että HR-ammattilaisten keskuudessa pohditaan ikäkysymyksen sijasta ennemminkin sitä, voisiko hakemuksista jättää nimet pois.
- Rekrytoinnissa olisi tosi tärkeää tunnistaa ennakkoluulot. Näiden vähentäminen erilaisilla järkevillä keinoilla olisi oleellista. Tämä on mielestäni isompi asia kuin ikä.
UPM:n henkilöstöjohtaja Riitta Savonlahti toteaa, että yrityksen globaalissa järjestelmässä ei kysytä ikää, mutta sokea hakeminen muutoin ei ole ajankohtaista.
- Emme ole nähneet tarpeelliseksi ottaa käyttöön rekrytointiprosesseja, missä nämä asiat olisi tarkoituksellisesti häivytetty, hän vastaa sähköpostitse.
Postista ja ISS Palveluista kerrotaan, että sokeat haut eivät ole yrityksissä ajankohtaisia, koska Posti ja ISS Palvelut rekrytoivat jatkuvasti muun muassa maahanmuuttajia ja eri-ikäisiä ihmisiä.