Työmarkkinajärjestöjen johtajat suhtautuvat myönteisesti siihen, että työllisyyttä parantavia keinoja pohdittaisiin kolmikantaisessa työryhmässä.
Hallitusneuvottelijat ovat aikoneet kutsua työmarkkinajärjestöjen edustajat saman pöydän ääreen etsimään keinoja työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin.
– Asiassa ei ole lähestytty meitä, joten olemme vielä pimennossa. Sen vuoksi tässä vaiheessa on vaikea ottaa kantaa keinoihin. Emme myöskään vielä tiedä, millaisia toimenpiteitä hallitusohjelma työllisyyden osalta jo sisältää, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo.
– Iso merkitys on myös syksyn ja talven palkkakierroksilla, kun keskitettyjä ratkaisuja ei enää tehdä, Eloranta jatkaa.
Myönteisesti mahdolliseen kutsuun vastataan myös STTK:ssa.
– Jos kutsu tulee, on luonnollista, että STTK ja allekirjoittanut vastaa siihen myönteisesti. Haluan kuulla tarkemmin, mistä on kysymys. Nyt olemme paljon julkisuudessa olleiden tietojen varassa, puheenjohtaja Antti Palola sanoo.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo, että neuvotteluihin lähdetään vakavalla mielellä, jos kutsu tulee. Suomen Yrittäjät ei ole varsinainen työmarkkinaosapuoli.
– Järjestöillä on vastuu ja velvollisuus löytää ratkaisuja ja keinoja työllisyystilanteen parantamiseksi. Uskon, että niitä on myös löydettävissä, hän sanoo.
EK haluaa työttömyysturvasta aktivoivampaa
Elinkeinoelämän keskusliitto EK painottaisi kolmikantaisessa työryhmässä kannustimien lisäämistä työttömyysturvaan.
– Työttömyysturvaa tulee tehdä kannustavammaksi – alkuun nykytaso, mutta tuen taso leikkautuu vähitellen, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.
Häkämiehen mukaan tavoitteena olisi varsinkin pitkäaikaistyöttömyyden ehkäiseminen. Työttömyysturvan muutoksella kannustettaisiin työnhakuun ja kouluttautumiseen.
Myös EK:n lempilapsi, paikallisen sopimisen lisääminen, olisi järjestön mielestä tärkeää.
EK haluaisi poistaa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan ja lisätä paukkuja turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen.
Järjestö olisi valmis nostamaan turvapaikanhakijoiden palkkatukea 70 prosenttiin asti, jotta turvapaikanhakijat saisivat työkokemusta eivätkä jäisi toimettomiksi.
Häkämies sanoo EK:n suhtautuvan positiivisesti kolmikantaiseen valmisteluun. Hän epäilee, että työllistämiskeinot aiheuttavat erimielisyyksiä.
– EK:n esitykset tähtäävät aktivointiin, kun taas palkansaajat haluavat parantaa työttömyysturvaa eri tavoin.
"Rahaa laitetaan menemään etupainotteisesti"
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin mielestä on huolestuttavaa, että hallitusohjelman rahoituksessa luotetaan työllisyysasteen nousuun etukäteisesti.
– Rahaa laitetaan menemään jo etupainotteisesti ennen kuin työllisyysaste on noussut, Fjäder sanoo.
Fjäder pitää kolmikantaista neuvottelua tervetulleena, mutta suhtautuu epäilevästi siihen, saavatko osapuolet tehtyä työmarkkinoilla rakenteellisia uudistuksia, joita Akava pitää tarpeellisena.
Pöytään täytyy Fjäderin mielestä tuoda "kipeitäkin keinoja".
Akava korostaisi työryhmässä Fjäderin mukaan työttömyysturvan muutoksia sekä sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamista.
– Katsoisin mallia muista Pohjoismaista, jossa harjoitetaan lainausmerkeissä vähän kovempaakin työllisyyspolitiikkaa.
Käytännössä Fjäder tarkoittaa etenkin velvoittavampaa työllisyyspolitiikkaa.
Työllisyyden lisäämisessä pitää Fjäderin mukaan keskittyä niihin henkilöihin, joilla on pelkkä perusasteen koulutus, koska tässä ryhmässä työllisyys on huomattavasti muita alhaisempaa.
– Ennusteiden perusteella talouskasvusta ei juuri saada työpaikkoja, joten työllisyyttä pitää pystyä lisäämään etenkin perusasteen varassa olevien keskuudessa.
Akava ja EK korostavat molemmat työllisyyspalveluiden kehittämistä. Sama koskee palkansaajia, toteaa EK:n Häkämies.
– EK:lla ja palkansaajilla on yhteinen näkemys, että työllisyyspalveluja tulee parantaa, Häkämies sanoo.
Yksityiskohdat auki
Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan hallitusneuvotteluissa on ollut esillä aktiivimalliin sisältyvän työttömyysturvan leikkurin poistaminen.
– STTK:n tavoite on ollut aktiivimallin peruminen ja ostamme, että tulevassa hallitusohjelmassa tämä lukee selkeästi, Palola sanoo.
– Varmaan jokin osapuoli kuitenkin tuo neuvottelupöytään muita esityksiä työttömyysturvan tiukennuksista, Eloranta arvioi puolestaan.
Mikael Pentikäinen arvioi, että kolmikantaisen työryhmän neuvotteluissa keskustellaan myös paikallisen sopimisen lisäämisestä ja siitä, millä tavalla pk-yritykset voisivat työllistää uusia työntekijöitä nykyistä enemmän.
– Kysymys siitä, miten pienet ja keskisuuret yritykset voivat palkata työntekijöitä enemmän, on työllisyysongelman kannalta ratkaiseva, koska uudet työpaikat syntyvät juuri näihin yrityksiin, Pentikäinen sanoo.
Hänen mukaansa yksi keskustelunaihe on paikallisen sopimisen lisääminen erityisesti järjestäytymättömillä työpaikoilla.
– Paikallisen sopimisen liikkumatilan lisääminen on yksi tärkeä ratkaisu työllisyyden ja yritysten kilpailukyvyn kannalta, hän sanoo.
Ministeriö listasi keinoja jo huhtikuussa
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin liittyvän virkamiespuheenvuoron huhtikuussa ennen vaaleja.
TEM esittää työllisyystoimena esimerkiksi eläkeputken lyhentämistä, jota on tarjottu vaihtopariksi aktiivimallille, jonka tuleva hallitus on kuoppaamassa.
Eläkeputken lyhentämisen lisäksi TEM suosittelee vuorotteluvapaan ja työkyvyttömyyseläkkeen kriittistä tarkastelua. Sipilän hallitus tiukensi jo vuorotteluvapaan ehtoja.
Ministeriön mukaan kotihoidontuen kestoa pitäisi lyhentää ja tulosidonnaisia päivähoitomaksuja alentaa.
Myös työllisyyspalveluiden parantaminen löytyy TEM:n ehdottamien keinojen listalta.
Juttua päivitetty 30.5. klo 20: lisätty osuudet EK:lta, Akavalta ja TEM:iltä.