Talouden vauhdikas kasvu näyttää entistä tukevammin tarttuneen myös työmarkkinoihin. Tilastokeskuksen mukaan työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli tammikuussa 70,9 prosenttia. Työllisiä oli 71 000 enemmän kuin edellisvuoden tammikuussa.
Paljon kuohuntaa aiheuttanut työttömyysturvan aktiivimalli tuli voimaan tämän vuoden alussa. Nordean yksityistalouden ekonomistin Olli Kärkkäisen mielestä onkin kiinnostavaa, mistä työllisyyden kasvu tuli tammikuun luvuissa.
– Ainakin tammikuun luvuissa näyttää siltä, että aika iso osa siitä tulee itse asiassa määräaikaisesta osa-aikatyöstä, Kärkkäinen sanoo.
Kokopäivätyö kasvaa, mutta Kärkkäisen mukaan vuoden aikana tulleesta työllisyyskasvusta yli kolmasosa on tullut määräaikaisesta osa-aikatyöstä.
Kärkkäisen mukaan tämä indikoi sitä, että siinä voi olla jotain aktiivimallista tulevaa muutosta. Hänen mukaansa tämä aiheuttaa sen, että esimerkiksi työtunnit eivät kasva samassa tahdissa.
– Tämä on asia, jota on tänä vuonna syytä seurata, Kärkkäinen sanoo.
Kärkkäinen ei usko, että itse malli ja siihen liittyvä patistelu olisivat ehtineet vielä tammikuussa paljoa vaikuttaa, sen sijaan runsaalla julkisella keskustelulla on saattanut olla jotakin vaikutusta tammikuun lukuihin.
Hän ei kuitenkaan vetäisi tammikuun luvuista vielä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä aktiivimallin vaikutuksista.
Kärkkäisen mielestä tänä vuonna on hyvä katsoa, mistä työllisyyslukujen kasvu tulee.
– Missä määrin kasvaa kokopäivätyö ja missä määrin kasvaa määräaikainen osa-aikatyö, joka on sekin toki positiivista, Kärkkäinen sanoo.
Aktiivimallissa työttömyyskorvausta leikataan 4,65 prosenttia, jos työtön ei kolmen kuukauden aikana ole tehnyt vähintään 18:a tuntia palkkatyötä, tienannut yrittäjänä 241:tä euroa tai osallistunut työllistymispalveluihin viitenä päivänä.
"Yhä useampi työmarkkinoilta tippunut palaa nyt takaisin työnhakuun"
Hallituksen tavoite on 72 prosentin työllisyysaste. Viime kuukausina ovat yleistyneet ekonomistiarviot siitä, että hallituksen työllisyystavoite voi sittenkin toteutua. Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan talouden vahva vire vetää työmarkkinoita kohti hallituksen 72 prosentin tavoitetta.
– Tammikuun tuoreet tiedot yllättivät positiivisesti, ja työllisyys kipuaa kohti hallituksen tavoitetasoja juuri ennen eduskuntavaaleja keväällä 2019. Rajapyykin ylittäminen ei ole varmaa, mutta tällä hetkellä jopa todennäköistä, Brotherus sanoo kommentissaan
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli tammikuussa 238 000, mikä oli 4 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 8,5 prosenttia.
– Työttömyysaste ei ole laskenut suuremmin, mutta syy on hieman yllättäen myönteinen – yhä useampi työmarkkinoilta tippunut palaa nyt takaisin työnhakuun ja täten tilastoissa takaisin työttömiksi, Brotherus arvioi.