Pääkirjoitus

Työ palaa Kii­nas­ta Lappiin

Kiinalaisyhtiö suunnittelee biopolttoainejalostamon rakentamista Kemin Ajokseen. Tehtaan toteutuminen ei jää kiinni ainakaan puusta.

Suomessa on totuttu siihen, että työ pakenee täältä Kiinaan, eikä päinvastoin. Siksi kiinalaisyhtiön julkistama suunnitelma biojalostamon rakentamisesta Kemin Ajokseen herätti pohjoisessa paitsi riemua myös epäluuloa.

Kaidi havittelee Ajokseen miljardin euron tehdasta, jonka on määrä valmistua 2019. Pari vuotta salassa valmisteltu hanke on nyt julkinen, mutta lopullinen investointipäätös on vielä tekemättä. Yhtiö lupailee sitä loppuvuodelle, jolloin rakennustyöt alkaisivat 2017. Jos hanke toteutuu, kyseessä on suurin kiinalaisinvestointi Suomeen ikinä. Ei siis ihme, että valtio on luvannut tukea hanketta kaikin tavoin.

Epäluulon taustalla on 2014 myttyyn mennyt hanke, missä valtion Vapo kaavaili vastaavaa tehdasta Ajokseen. Hanke kaatui, kun yhtiö ei löytänyt rahoittajaa, eikä korvaavaa kumppania hankkeesta vetäytyneelle Metsäliitolle. EU olisi tukenut hanketta lähes 100 miljoonalla eurolla. Vapo perusteli vetäytymistään EU:n päätöksellä olla esittämättä uusiutuvalle energialle sitovia, maakohtaisia tavoitteita, mikä oli yhtiön mukaan syy sijoittajien puutteeseen.

Vapon hankkeen avainhenkilö Mikko Kara on jo ehtinyt julistaa kiinalaishankkeen kansantalouden kannalta vähemmän järkeväksi riskibisnekseksi (MT 10.2.).

Jos Kaidin hanke toteutuu, se on onnenpotku ulkomaisia investointeja janoavalle, biopolttoaineiden suurvallaksi julistautuneelle Suomelle ja erityisesti Meri-Lapille. Tehdas tarjoaisi työtä rakentamisvaiheessa 4 000:lle ja sen jälkeen suoraan tai välillisesti useille sadoille.

Biojalostamo tarvitsisi puuta pari miljoonaa kuutiota vuodessa. Energiapuun saanti onkin yksi tärkeimmistä syistä tehtaan sijoituspaikkaan.

200 kilometrin säteelle tehtaasta sijoittuvien metsien vuotuinen kasvu on 20 miljoonaa kuutiota, josta käytetään 14 miljoonaa. Lapissa metsätalousmetsien kasvusta on hyödynnetty viimeisen viiden vuoden aikana vain 60 prosenttia. Luonnonvarakeskuksen mukaan Lapin puuta voitaisiin hakata vuosittain yli seitsemän miljoonaa kuutiota metsiä vaarantamatta. Nyt hakkuut jäävät alle neljään miljoonaan.

Puuta riittäisi Kemin Ajoksen lisäksi myös Kemijärven biojalostamohankkeelle, joka odottaa yhä julkistamista. Sen taustavoimiakaan ei vielä tiedetä.

Kiinalaiset ovat tervetulleita Lappiin, joka on aina elänyt vahvasti puun varassa. Toteutuessaan Kemin ja Kemijärven hankkeet loisivat uskoa siihen, että puusta on pohjoisen peruspilariksi myös tulevaisuudessa.