Maitoa yöllä saavat yksivuotiaat heräilevät huomattavasti useammin verrattuna lapsiin, joita rauhoitetaan esimerkiksi koskettamalla. Tämä selviää tutkimuksesta, joka vahvisti käsityksiä, joita moni lasten kanssa toimiva on jo käytännössä huomannut.
- Aiempaa tutkimustulosta ei ole siitä, että yösyöttö näinkin vahvasti korreloisi heräilyyn yöllä. Syötöistä tulee siis lapselle tapa, kertoo professori Kirsti Kumpulainen .
Yksivuotiaiden nukkumista selvitti Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS).
Yöheräilyyn vaikuttaa moni muukin asia. Tutkimus osoitti, että yksi näistä on syntymän ennenaikaisuus.
- Lisäksi vauva aistii vahvasti ympärillään olevaa tunneilmapiiriä ja vanhempien reaktioita, Kumpulainen sanoo.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että toistuvasti, vähintään kolmena yönä viikossa heräilee puolet kaikista lapsista.
Moni puolivuotias pärjää ilman yötankkausta
Sekä vanhemmat että lapset voivat uupua, jos lapsi vielä yksivuotiaana heräilee jatkuvasti.
- Tuolloin lasta tulisi ohjata hellästi tilaan, jossa vanhempaa ei enää tarvita nukahtamisessa, silloinkaan kun lapsi havahtuu hereille keskellä yötä, sanoo 90-luvulta saakka uniohjeistusta antanut psykoterapeutti Jaana Pajunen.
Uniohjeistuksessa vauvalle luodaan sopiva syönti- ja nukkumarytmi, jota pitää noudattaa sitten säntillisesti ja esimerkiksi herättää lapsi päiväunilta sovitun ajan mukaisesti.
Pajusen mukaan vauva ei yleensä fysiologisesti tarvitse maitoa yöllä yli puolivuotiaana.
- Terve, täysiaikaisena syntynyt puolivuotinen vauva pärjää 6–7 tunnin yöajan ilman syöttöä.
Vauva alkaa 4–5-kuukautisena ymmärtää, että kun hän kutsuu, vanhempi tulee nopeasti paikalle.
- Silloin ei ole järkevää, että joka kerta kun lapsi herää, annetaan ruokaa. Siitä seuraa pitkällä tähtäimellä ongelmia, Pajunen sanoo.
Yösyötöistä vieroittaminen ei Pajusen mukaan käy ilman itkua.
- Terve lapsi ei luovu taistelematta saavutetusta hyvästä. Itkua voi mielestäni kuunnella 5–10 minuuttia, sitten vauvan luona käydään niin kauan että lapsi rauhoittuu.
Vanhemmat voivat esimerkiksi taputella lasta tai ottaa syliin.
Ristiriitaisia ohjeita ja vähättelyä
Pajunen on huomannut, että äidit pärjäävät lapsen ensimmäiset kahdeksan elinkuukautta hormonimyrskyllä ja ”hypellä”.
- Sen jälkeen äidit ovat yleensä aika lopussa, jos elämään ei ole saatu rytmiä eli lapsi edelleen herää 5–10 kertaa yössä. Se on yleensä vaihe, kun isä nukkuu autotallissa ja kaikilla on pää sekaisin.
Hän on huomannut, että erilaiset ristiriitaiset ammattilaisten ohjeet saavat vanhemmat hämilleen. Uniongelmia saatetaan myös vähätellä.
- Vanhemmat kertovat, että ovat saattaneet valvoa kuukausikaupalla vauvan huonon nukkumisen takia, ja kun he ottavat asian puheeksi neuvolassa, heitä ei ole otettu vakavasti vaan on sanottu vain, että tämä menee ohi.
Unikoulussa lapsi opetetaan rauhoittumaan itsestään
Lasten hyviä unitottumuksia voidaan parantaa unikouluilla. Koulut herättävät vanhemmissa voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Unikouluttaja Jaana Pajunen antaa omat vinkkinsä.
Unikoulussa yli puolivuotias lapsi opetetaan pikku hiljaa rauhoittumaan itsestään.
Kun lapsi itkee, häntä voidaan esimerkiksi taputella tai ottaa syliin mutta ei anneta maitoa.
Yksivuotiaan kohdalla toimii paremmin, jos vanhempi on hänen sänkynsä vieressä ja lähtee pikku hiljaa pois.
Lapsi tarvitsee herätessään saman tilanteen kuin nukahtaessaan. Jos siinä on ollut äidin tissi, lapsi hätääntyy, jos tissiä ei ole, kun hän havahtuu hereille.
Vanhempien tulee rauhoittaa lapsi joka kerta suunnilleen samalla tavalla.
Vanhempien tulee sitoutua tiettyyn unirytmiin, ja vaikka unikoulun ensimmäisenä yönä lapsen luona on käyty 30 kertaa ja kaikki ovat aamulla rättiväsyneitä, herätään sovittuna aikana.
Vanhemman pitää olla rauhallinen, jotta hän pystyy välittämään rauhallisuuden myös lapselle.
Kaikki terveet lapset heräilevät öisin, eikä heräämättömyys ole unikoulun tavoite.