Sosiaaliturvaan ja verotukseen hallituskaudella tehdyt muutokset ovat parantaneet työnteon kannustimia ja vahvistaneet hieman työllisyyttä, kertoo tuore tutkimus.
Oletuksista ja mittareista riippuen hallituskauden päätökset ovat joko hieman lisänneet tuloeroja tai olleet jokseenkin neutraaleja.
Tuloeroja ovat kasvattaneet sosiaalietuuksien indeksijäädytykset ja veronkevennykset. Muutokset ovat lisänneet tuloeroja 0,2–0,3 prosenttiyksikköä ja pienituloisuusastetta 0,6 prosenttiyksikköä.
Pienituloisuusasteella tarkoitetaan niiden ihmisten osuutta, jotka ansaitsevat alle 60 prosenttia mediaanitulosta. Vuonna 2016 raja yhden henkilön taloudelle oli 1 200 euroa kuussa verojen jälkeen.
Sosiaaliturvaan ja verotukseen tehdyt muutokset ovat samanaikaisesti parantaneet työnteon taloudellisia kannustimia. Tuloveroa on kevennetty, ja sosiaaliturvaan tehty indeksijäädytyksiä. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskestoa on lyhennetty ja varhaiskasvatusmaksuja alennettu.
Pienituloisuus kasvaa, vaikka työllisyys kohenee
Kun työllisyysvaikutukset otetaan huomioon, tuloerot kasvavat arviolta enää vain vähän tai eivät lainkaan. Pienituloisuusaste kuitenkin kasvaa noin 0,3–0,4 prosenttiyksikköä, vaikka työllisyysvaikutuksetkin otetaan huomioon.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kirjoittaa blogissaan , että hallituksen päätökset ovat parantaneet merkittävästi työnteon taloudellisia kannustimia vaalikauden aikana. Pieni- ja keskituloisiin painottuvilla veronkevennyksillä on hänen mukaansa tässä keskeinen rooli.
Toinen tutkimuksen tekijöistä, Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen muistutti torstaina Twitterissä , että laskelma ei kerro talouspolitiikan hyvinvointivaikutuksista, vaan ainoastaan työllisyys- ja tulonjakovaikutuksista. Kärkkäisen kanssa tutkimusta laatimassa on ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.
Tutkimus on kaksivaiheinen: ensimmäisessä vaiheessa tuotettiin kehysriihen tausta-aineistoksi arvio hallituskaudella harjoitetun politiikan tulonjakovaikutuksista ja toisessa vaiheessa pyritään kehittämään menetelmiä, joilla työllistymisen kautta tulevia vaikutuksia voitaisiin arvioida entistä täsmällisemmin.