Tuore tutkimus osoittaa, että vain harva asevelvollinen hakeutuu siviilipalvelukseen eli sivariin vakaumuksen vuoksi.
Vain runsas kolmannes mainitsi syynä sivariin hakeutumiselle vakaumuksen, vaikka nykyisellään laki määrittelee juuri sen ehtona siviilipalvelukselle.
Ehdotonta pasifismia kannattaa vain murto-osa (8 prosenttia) sivareista. Monet mainitsevat palvelukseen hakeutumisen perusteeksi käytännön syyt, esimerkiksi työkokemuksen hankkimisen.
- Ei voi sanoa, että vain 8 prosenttia sivareista olisi pasifisteja, sillä se olisi kärjistystä. Monet kannattavat rauhaa, mutta vähemmistössä pasifistit kuitenkin ovat, tarkentaa tutkimuksen tehnyt dosentti Valdemar Kallunki.
Vakaumuksellisuuden heikkenemistä selittänee se, että sivariin siirrytään nykyään yleisimmin kesken varusmiespalveluksen.
Kuitenkin lähes kaksi kolmesta sivarista mainitsee omat arvonsa ja eettiset periaatteensa yhdeksi syyksi valita siviilipalvelus. Yli kolmannes sivareista on sitä mieltä, että valtion määräämä asevelvollisuus loukkaa yksilöiden itsemääräämisoikeutta.
Kaikkein houkuttelevimmaksi sivarin teki osallistujien mukaan normaali työaika ja työkokemuksen kartuttaminen. Tärkeä vetovoimatekijä oli myös kotona yöpymisen mahdollisuus.
Voimakkaimmin armeijassa nuoria etoo kasarmielämän yleinen poikkeavuus arkielämästä, yksityisyyden puute ja ryhmäkuri.
Harva saa kannustusta sivarin valintaan
Tutkimuksen mukaan sivareiden sosiaalinen hyväksyntä on edelleen huomattavasti harvinaisempaa kuin varusmiespalveluksen suorittaneiden. Armeijaan mennäänkin siviilipalvelusta useammin sosiaalisen paineen seurauksena.
Sivarit eivät ole ollenkaan yhtenäinen ryhmä, sillä heidän joukkoonsa kuuluu niin korkea-asteen suorittaneita kuin syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä.
Tutkimuksen mukaan sivaria edeltävät työttömyyskokemukset tai koulutuksen keskeyttäminen ovat yleisiä.
Siviilipalveluksella on kuitenkin nuorten työllisyyttä lisäävä vaikutus. Sivarit viihtyvätkin työssään keskivertosuomalaisia paremmin.
- Voi sanoa että sivarissa saatu työkokemus on monelle nuorelle ratkaiseva, sillä suurella osalla palvelukseen tulevista ei ole minkäänlaista aiempaa työkokemusta. Ja kuitenkin noin 16 prosenttia sivareista jatkaa samassa työpaikassa ainakin jonkin aikaa myös palveluksen jälkeen, tutkija Kallunki sanoo.
Uskonnottomat ovat sivareissa yliedustettuina. Lähes puolet (43 prosenttia) sivareista ei kuulu kirkkoon tai muuhunkaan uskonnolliseen yhteisöön.
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema tutkimus on laajin siviilipalveluksesta tehty tutkimus koskaan. Tutkimuksen vastaajina oli vajaa 2 000 velvollista ja yli 700 työpalvelun esimiestä.