Usean puulajon metsissä puut kasvavat nopeammin kuin yhden puulajin metsissä, selviää Luonnonvarakeskus Luken ja Venäjän tiedeakatemian tutkimuksesta.
Mäntyvaltaisen metsän puuntuotoskyky on suurin, kun seassa on kasvavaa koivua. Koivua on oltava selvästi mäntyä vähemmän.
Kuusikoissa koivun osuus saa olla aluksi jopa puolet puiden kokonaismäärästä.
- Sekametsissä puut pystyvät käyttämään ravinteita tehokkaammin kuin yhden puulajin metsiköissä. Tämän vuoksi puiden kasvu on nopeampaa, kertoo erikoistutkija Raisa Mäkipää Lukesta.
Lehtipuiden kasvattaminen havupuiden joukossa helpottaa tutkimuksen mukaan myös metsänhoitotöitä. Täydennysistutusten tarve vähenee, jos lehtipuiden taimien annetaan kasvaa.
Koska lehtipuut kasvavat havupuita nopeammin, hakkuut ovat mahdollisia aiemmin kuin havupuuvaltaisissa metsissä. Lisäksi sekametsät eivät ole yhtä alttiita metsätuhoriskeille, ja mahdollisuudet saada puunmyyntituloja useammasta puulajista tasaavat puun hintakehitykseen liittyviä riskejä.
- Sekametsillä on positiivisia vaikutuksia myös metsäluonnon monimuotoisuuteen, virkistyskäyttöarvoon ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, Mäkipää toteaa.
Tutkimus oli ensimmäinen laatuaan, jossa testattiin ravinteidenoton tehokkuutta eri puulajisuhteilla. Hanketta on rahoittanut Luken ja Venäjän tiedeakatemian lisäksi Suomen Akatemia.
Tutkimuksen tuloksia esiteltiin Rovaniemellä metsäkonferenssissa, joka päättyy tänään.