Vuorotyötä tekevien terveysriskeihin voidaan vaikuttaa elintapaohjauksella ja vuorotyörytmin muutoksella, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.
Tutkimuksen teki lääketieteen lisensiaatti Katriina Viitasalo, ja siihen osallistui yli 2 300 Finnairin työntekijää. Seurantaan osallistui lähes 1 350 henkeä.
Viitasalon havaintojen mukaan sydän- ja verisuonisairauksien riskirypäs, eli metabolinen oireyhtymä, oli yleisempi päivätöihin siirtyneillä, vuorotyötä aiemmin tehneillä miehillä kuin niillä, jotka eivät olleet koskaan tehneet vuorotyötä. Viitasalo korostaa tiedotteessa, että riski pitää tunnistaa ja pyrkiä ehkäisemään työterveyshuollossa.
- Kohonneen riskin miehet hyötyvät vähäisestäkin elintapaohjauksesta, joskin selvempien terveysvaikutusten saamiseksi tarvitaan intensiivisempiä interventioita.
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, onnistuuko sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ja kakkostyypin diabeteksen seulonta ja ehkäisy maailmanlaajuisesti toimivan lentoyhtiön työntekijöillä.
Tutkimuksessa ilmeni myös, että erityisesti iäkkäämmillä työntekijöillä esiintyi nopeasti eteenpäin kiertävässä vuorojärjestelmässä vähemmän unihäiriöitä ja päiväväsymystä kuin järjestelmässä, joka kiertää hitaasti taaksepäin.
Lisäksi verenpaine ja pulssitaso näyttivät laskevan vuorojärjestelmässä, jossa työntekijöillä oli enemmän vaikutusmahdollisuuksia työvuoroihinsa. Tutkimuksen mukaan tulos viittaa psykofysiologisen stressin vähenemiseen, jolla voi pitkällä aikavälillä olla vaikutusta sydänterveydelle.
- Vuorotyösuunnittelussa on tärkeää huomioida, että ergonomiset ja joustavat vuorojärjestelmät voivat edistää vuorotyöntekijän jaksamista ja sydänterveyttä, Viitasalo sanoo.
Vuorotyöntekijän terveyteen vaikuttavat vuorokausirytmin häiriintyminen, univaje ja unihäiriöt sekä muutokset elintavoissa. Noin joka kolmannella suomalaisella työaika on muu kuin säännöllinen päivätyö. EU:ssa vuorotyötä tekee noin 17 prosenttia väestöstä.