Venäjän perustuslain mukaan sen kansalaisen pitää puolustaa Venäjää. Se koskee myös Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia. Kaksoiskansalaisuus ei siten Venäjän lain mukaan rajoita niitä oikeuksia ja velvollisuuksia, joita Venäjän kansalaisuudesta seuraa.
- Venäjän näkökulmasta kaksoiskansalainen on ensisijaisesti Venäjän kansalainen. Sitä on kuitenkin jouduttu harvoin testaamaan, sanoo Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Hanna Smith. - Käytännössä kaksoiskansalaisuuden merkitys riippuu siitä, minkä painoarvon Venäjän ulkopuolella asuva itse sille antaa. Jos hän päättää, että Venäjän kansalaisuus ei ole hänelle ykkösasia, oma identiteetti ja kansalaisuus onkin linkitetty toiseen kansalaisuuteen, Smith sanoo.
- Jos on Suomen kansalainen ja käynyt Suomen armeijan, silloin mahdollisesti saa kutsun siltä. Mutta nykyään on epätodennäköisempää kuin 40 vuotta sitten, että sodat syttyisivät niin, että tulee sodanjulistus ja joukkojen liikekannallepano.
- Siksi tuollaiseen kysymykseen on älyttömän vaikea vastata. Koko asiayhteys, missä sotilaallinen konflikti alkaa, tulee määrittämään sen, miten kaksoiskansalaiset kokonaisuuden kokevat. Siihen kokonaisuuteen linkittyy myös mahdollinen maanpuolustustahto ja lojaalisuus, mikä kansalaisuuteen liittyy.
- Venäjän lähtökohta olisi tietysti se, että Venäjän kansalaiset puolustavat Venäjää. Mutta Suomen lähtökohta on se, että Suomen kansalaiset puolustavat Suomea.
- Käsittääkseni kyllä, mutta sääntöön löytyy kyllä poikkeuksia. Venäjällä on kaikissa tällaisissa kansalaisuuteen liittyvissä asioissa pyritty kiristämään määritelmää ja tekemään kaikki enemmän Venäjä-lähtöiseksi.
- Mutta tämä ei tarkoita sitä, että kaksoiskansalaiset, jotka asuvat Venäjän ulkopuolella ja ovat mahdollisesti syntyneekin toisessa maassa, edes tietävät tai haluavat tietää tästä. Kaksoiskansalaisuus voi olla valittu käytännön syistä, että pääsee käymään Venäjällä.
- Kyllä, jos käytännön syyt kaksoiskansalaisuudelle ovat sitä, että koko elämä on Suomessa, mutta joskus haluaa Venäjälle mennä tai sukulaisia on myös siellä.
- Sanamuotoilut venäläisissä doktriineissa jättävät tulkinnanvaraa. Mutta siellä on mainittu kaikki keinot, joihin kuuluvat myös sotilaalliset keinot.
- Monet lapsikiistajutut menevät siihen viitekehykseen, että Venäjä on valmis suojelemaan venäläisiä ja ajamaan omien kansalaistensa asioita aika vahvasti rajojensa ulkopuolella. Siitä puhuttiin myös Krimin tapauksessa, Itä-Ukrainassa ja Georgian sodassa.
- Ei Venäjä voi pakottaa kaksoiskansalaisiaan puolustamaan Venäjää, jos he päättävät, etteivät puolusta. Venäjä voi kyllä ilmoittaa tällaisen asian, mutta sillä ei ole mitään tapaa edes kontrolloida, ketkä kaksoiskansalaisista tottelevat ja ketkä eivät.
- Se on osa Venäjän politiikkaa, jolla pyritään saamaan kokonaiskuva siitä, kuinka paljon Venäjän kansalaisia on ulkomailla. Venäjän oman turvallisuuden kannalta heidät voidaan myös kokea kansallisen turvallisuuden uhaksi Venäjällä.
- Ehkä unohtuu kaksoiskansalaisuuden kompleksisuus, kun asioita pitää yksinkertaistaa.
- Toinen puoli on se, että niissä maissa, joissa kaksoiskansalaisuus on, pitää tarkistaa, ettei se aiheuta syrjimistä. Mutta sekin täytyy tunnustaa, kaikilla mailla on oikeus todeta esimerkiksi turvallisuusselvityksen avulla, että joihinkin tehtäviin kaksoiskansalaista ei voida ottaa, koska niissä on riski joutua henkilökohtaiseen intressiristiriitaan.