Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe oli voimakas arvopuhe, jonka alkuosan hän omisti itsenäisyyden juhlavuonna kansallisuusaatteen pohtimiseen.
- Niinistöllä on nationalismista näkemys, että se on oikein käytettynä positiivinen voimavara. Siinä tuli talvisodan ihmekin mainittua esimerkkinä kansallisesta yksimielisyydestä, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä pani merkille.
Niinistö kehitti puheessaan termin osallisen kansallistunto, joka perustuu vuorovaikutukseen. Niinistön mukaan kansallistunteinen yhteisö ei sulje ulkopuolelle ketään syntyperän vuoksi.
- Se oli vetoomus sen puolesta, että kansallistunteen pitää olla mukaansa ottavaa eikä torjuvaa ja raja-aitoja rakentavaa, Jokisipilä sanoo.
Maailmanpolitiikan konkreettista kommentointia presidentin uudenvuoden puheessa oli vähän.
- Täsmällisiin meneillään oleviin kysymyksiin siinä ei paljon puututtu, Jokisipilä huomasi.
- Ulkopoliittisten teemojen osalta puhe oli Niinistölle perinteinen. Mutta esimerkiksi Venäjästä ja Suomen lähialueen turvallisuuspolitiikasta juhlapuheessa ei oikeastaan mainittu lainkaan muuten kuin yleisempien asioiden kautta, analysoi puhetta Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
Etupiiriajattelu huolettaa
Niinistö toivoi, että Euroopan unioni olisi vahvempi eikä sen yli puhuttaisi. Tiilikaisen mukaan hän nosti samalla esille huolen etupiiriajattelusta.
- EU on menettänyt asemiaan kansavälisessä politiikassa. Nyt on enteilty, että presidentit Putin ja Trump tulevat käymään keskustelua Euroopasta yli Euroopan. Syyrian osalta taas kerrotaan Venäjän ja Turkin tapailevan rauhaa. EU ei voi olla poissa niistä pöydistä, joissa tulevaisuutta järjestellään, Niinistö sanoi.
Jokisipilän mukaan puheessa oli samalla vahva EU-myönteinen painotus. Niinistön mukaan Euroopan unionia tarvitaan enemmän kuin vuosikymmeniin, mutta se on nyt heikompi ja hajanaisempi kuin koskaan.
EU:n puolustuspoliittinen yhteistyö on nytkähtänyt liikkeelle, mikä on Niinistön mukaan hyvä tie. Keskusteluun ei Niinistön mukaan kannata lähteä niin, että ensiksi määritellään, mitä yhteistyö ei saa olla.
- Niinistön näkemys näyttää olevan, että sekä EU että Nato mahtuvat toimimaan rinnakkain. Ei niin, että EU on jakojäännös niille asioille, joita Natossa ei kyetä hoitamaan, Tiilikainen sanoo.
Pakolaisten auttamisessa parasta apua olisi Niinistön mukaan lähtömaissa annettava apu.
– Siinä hän nosti esille sen epäkohdan, että kehitysyhteistyö on unionissa jaettua toimivaltaa, joka kuuluu sekä jäsenmaille että EU:lle yhteisesti. Sitä pitäisi hänestä järkiperäistää, Tiilikainen sanoo.
Tiedustelua tarvitaan
Konkreettisiin asioihin presidentti puuttui käsittelemällä perustuslain takaamia yksilön perusoikeuksia suhteessa terrorismin torjuntaan. Niinistön mukaan se, ettei ollut toimivaltuuksia puuttua, on huono vastaus, kun jotain pahaa tapahtuu.
Tällä Niinistö viittasi valmisteilla olevaan tiedustelulainsäädäntöön. Hän on ollut aiemmin huolissaan Suomen tiedustelun heikosta tasosta.
Talouspolitiikkaan Niinistö ei puuttunut tällä kertaa lainkaan.