Yhdysvaltain ilmoitus halusta vetäytyä keskimatkan ydinohjuksia säätelevästä INF-sopimuksesta saattaa olla myös kovien panosten uhkapeliä, uskoo Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Jyri Raitasalo.
– Näkisin, että kyseessä on panosten korottaminen prosessissa, joka alkoi jo useita vuosia ennen kuin Trump tuli presidentiksi. Nyt Trump ottaa omalle hallinnolleen aika tyypillisen tavan lähteä voimakkaasti liikkeelle. Venäjälle on annettu uhkavaatimus, että nyt pitää päästä eteenpäin. Perinteinen diplomatia ja junnaavat neuvottelut eivät nyt ole se, mitä halutaan, Raitasalo sanoo STT:lle.
– Vielä en kuitenkaan näe, että ainoa mahdollisuus tässä olisi se, että Yhdysvallat vetäytyy ja piste.
Yhdysvallat on syyttänyt Venäjää INF-sopimuksen ehtojen rikkomisesta, minkä Venäjä on kiistänyt. Raitasalon mukaan on kuitenkin todennäköistä, että Venäjä on toiminut sopimusta vastaan, vaikka varmaa näyttöä on vaikeaa saada.
– Sitä on tosi vaikeaa osoittaa paljastamatta merkittäviä tiedustelutietoja, ja silloinkin jäisi vielä aukkoja. Sen valossa mitä julkisuudessa on sanottu ja esitetty, näyttäisi hyvin todennäköiseltä, että tällainen sopimusrikkomus kuitenkin taustalla on.
Raitasalon mukaan kyseessä eivät ole Venäjän esittämät suunnitelmat ydinkäyttöisestä ydinohjuksesta, jotka ovat teknisesti erittäin vaikeita toteuttaa. Sen sijaan Yhdysvaltoja hiertävät Suomessakin tuttu Iskander-ohjuksen risteilyohjusversio, jonka on arvioitu lentävän yli 500 kilometriä, ja alun perin laivaston käyttöön suunniteltua Kalibr-ohjusta muistuttava maalta ammuttava ohjus, jonka kantama on toistatuhatta kilometriä.
Euroopasta sijaiskärsijä
INF-sopimuksen mahdollinen romuttuminen tuntuisi Euroopan jo entisestään kireän turvallisuuspoliittisen tilanteen pahenemisena.
– Keskimatkan ohjukset liittyvät erityisesti Euroopan turvallisuuteen. Yhdysvaltain ja Venäjän välinen ydinasetasapaino on sitten muilla tavoilla hoidettavissa, Raitasalo uskoo.
Yhtenä syynä Yhdysvaltain haluun irtautua sopimuksesta on Kiinan sotilasmahdin kasvu.
– Kiina on jo toistakymmentä vuotta rakentanut aika vahvaa ballististen ohjusten arsenaalia. Venäjä on nykyhallinnon näkökulmasta lyhyen tai keskipitkän aikavälin haaste, mutta todellinen Yhdysvaltojen strateginen kysymys Trumpin hallinnolle on Kiina. Kiinalla ei ole mitään rajoitteita, koska se ei ole sopimusosapuoli INF-sopimuksessa.
INF-sopimuksen lisäksi lähivuosina on vanhentumassa uusi Start-sopimus, jolla suurvallat ovat säädelleet sitä, kuinka paljon ydinkärkiä saa olla.
– Uusi Start-sopimus vanhenee vuonna 2021. Jos molempien uusiminen jostain syytä epäonnistuu, olisi seurauksena sopimukseton tila ydinaseiden osalta ensimäistä kertaa sitten 70-luvun alkupuoliskon. Siinä mielessä tässä on vakavista asioista kyse.