Viime viikkoina käyty julkinen keskustelu journalistien vapaudesta ja toimituksiin kohdistuvista vaikutuspyrkimyksistä tuli tarpeeseen, sanoo Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen johtaja, professori Ari Heinonen .
- Sipilän ja Ylen sananvaihdosta käynnistynyt keskustelu on ilmiselvästi ollut sekä hyödyllistä että varmaankin myös tarpeen. Siinä on nostettu pöydälle tärkeitä asioita: julkisen palvelun Yleisradion tehtävät, toimintavapauden periaatteet ja toimittajien asema tällaisessa kontekstissa, Heinonen toteaa.
Taustoja tuntematta hän ei ota kantaa siihen, onko journalistien vapautta Ylessä rajoitettu.
- Ymmärtääkseni Ylen johdossa on todettu, että on tehty virheitä tai ainakin sanomisia on tulkittu niin, että siitä on seurannut toimenpiteitä, jotka ovat vähemmän eduksi journalistiselle kulttuurille ja johtamiselle. Varmaan siinä on toimittu tavalla, miten ei olisi kannattanut toimia, Heinonen kommentoi.
Hän korostaa puhuvansa ainoastaan julkisuudessa olleiden tietojen perusteella. Esimerkiksi Ylen politiikan toimituksen entinen esimies Pekka Ervasti on antanut ymmärtää Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan, että toimittajien tekstejä olisi suitsittu enemmänkin.
- Siinä mielessä on erittäin hyvä, että asia on noussut julkisuuteen. Kun näistä keskustellaan julkisesti, asioita voidaan korjata, jos ja nähtävästi kun korjaamisen varaa on.
Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päälliköt julkaisivat keskiviikkona avoimen kirjeen, jossa he puolustavat päätoimittajaansa Atte Jääskeläistä . Heinonen arvioi, että puolustuskirjelmälle on nähtävästi katsottu olleen tarvetta.
- Tietämättä, mitä siellä Ylen päässä oikeasti tapahtuu, niin eiköhän tuo keskustelu siellä edelleen jatku. Toimitusosastossa ollaan käsittääkseni oltu vähän kriittisempiä kuin mitä esimiehet antavat ymmärtää. Voi hyvin olettaa, että tämä puheenvuoro, minkä esimiehet ovat lähettäneet, on yksi osa tätä keskustelujatkumoa.
Ylen joukoista on kuulunut muutenkin päätoimittajaa puolustavia ja asian julkisuuteen nostanutta Suomen Kuvalehteä kritisoivia ääniä. Heinosen mukaan mediataloissa on kautta aikojen kritisoitu kilpailijoita.
- Mutta se, että asioita käsitellään niin julkisesti kuin nyt, on ehkä uutta. Ehkä tämä keskustelukulttuurin muutos heijastuu myös tässä, hän pohtii.
Professori toivoo keskustelun edelleen jatkuvan ja ulottuvan muuhunkin journalismiin kuin Yleen.
- Ei varmaankaan ole niin, etteikö muihinkin medioihin kohdistu tällaisia pyrkimyksiä sieltä täältä vaikuttaa siihen, mitä ja miten kirjoitetaan ja julkaistaan, Heinonen sanoo.
Hänen mukaansa toimittajiin kohdistuvissa vaikuttamisyrityksissä on ollut viime vuosina ikäviäkin piirteitä.
- Henkilöön, yksilöön ja perheeseen kohdistuvat vaikutusyritykset ovat erittäin huolestuttava asia. Ne, jotka ajattelevat, että vapaasti keskusteleva, kriittinen media on tarpeen – ehkä juuri niiden tahojen kannattaisi vaalia monipuolista, kriittistä ja keskustelevaa journalismikulttuuria, Heinonen sanoo.