Afganistanissa toukokuussa siepattu suomalaisnainen vaikuttaa olosuhteisiin nähden hyväkuntoiselta, arvioi terrorismitutkija, kapteeni evp
–Hän oli tietysti pukeutunut paikalliseen tapaan. Hän vaikutti rauhalliselta ja olosuhteisiin nähden hyvinvoivalta. Ainakin minulle videon katsominen oli luottamusta herättävä. Tuli sellainen olo, että tämän tulo julkisuuteen oli hyvä merkki, Kaleva arvioi noin minuutin pituista videoklippiä.
Nainen siepattiin verisessä iskussa Kabulissa, jossa hän työskenteli ruotsalaisen kristityn avustusjärjestön palveluksessa. Hyökkäyksessä kuoli saksalainen avustustyöntekijä ja paikallinen turvamies. Suomen ulkoministeriö tai Operation Mercy -järjestö eivät ole kertoneet, epäilläänkö sieppauksesta jotain tiettyä ryhmää.
–Se on tietysti hyvä uutinen, että ilmeisesti nainen ei ole minkään fundamentalistiryhmän hallussa. Sellainen ryhmittymä voisi kokea, että tämä ruotsalainen järjestö tekee lähetystyötä ja yrittäisi saada järjestön vetäytymään kokonaan Afganistanista. Mikään tällainen ei nähtävästi ole ainakaan sieppauksen päällimmäisenä motiivina, Kaleva sanoo.
Videolla nainen esittäytyy ja kertoo lyhyesti tietoja itsestään. Sitten hän kertoo sieppaajien vaativan rahaa hänen vapauttamisestaan. Hän myös mainitsee yhden sieppaajan nimen, joka tosin voi olla tekaistu.
Kalevan mukaan siepatun näyttäminen kameran edessä on tavanomaista sieppaustapauksissa. Tyypillisesti sieppaaja haluaa vauhdittaa lunnasneuvotteluja todistamalla, että siepattu on elossa ja sieppaajien hallussa. Kaleva kertoo itsekin istuneensa kameran edessä, kun hän vaimoineen joutui siepatuksi Jemenissä vuonna 2013.
–Eihän se mikään kovin mukava tilanne ole, hän muistelee tarkasti ohjeistettua videoesiintymistä.
Jostain syystä sieppaajat eivät koskaan julkaisseet Kalevasta tehtyä videota. Julkisuuteen tuli sen sijaan pariskunnan mukana siepatun itävaltalaismiehen videoesiintyminen.
Nyt julkaistu video merkitsee, että neuvottelut lunnaiden maksamisesta ovat todennäköisesti parhaillaan käynnissä, Kaleva arvioi. Yhteydenpito sieppaajiin hoidetaan yleensä paikallisten välittäjien avulla.
Ulkoministeriö on tiedottanut tapauksen etenemisestä hyvin niukasti. Maanantaina UM julkaisi lyhyen tiedotteen, jossa vaadittiin naisen vapauttamista. Niukkaa tiedotuslinjaa on perusteltu siepatun turvallisuudella.
Sieppauksesta on kulunut yli kaksi kuukautta. Kalevan mukaan on normaalia, että sieppaajat eivät ilmoita itsestään heti iskun jälkeen.
–Kaappaustilanteissa toistuu yleensä sama kuvio: itse kaappaus, kaapattujen kuljettaminen jonnekin, tilanteen rauhoittaminen ja sen jälkeen neuvotteluyhteyden avaaminen. Näihin kaikkiin menee aikaa aika paljon.
Kalevan mukaan Afganistanissa siepattuja on vapautettu hyvin pitkienkin vankeusjaksojen jälkeen. Maassa siepatut selviävät hengissä usein verrattuna esimerkiksi Syyrian vastaavaan tilastoon. Kaleva uskoo, että myös suomalaisnainen pääsee kotiin elossa.
Siepatun vapauttamiseksi on kolme mahdollisuutta, joista lunnasrahojen maksaminen on ilmeisin. Sieppaajia voidaan myös yrittää lahjoa muulla kuin rahalla. Kalevan mukaan joissain tapauksissa siepattuja on saatu vapaiksi esimerkiksi vankienvaihdolla.
–Jotkut järjestöt harrastavat sitä, että he neuvottelevat paikalliselta hallitukselta myönnytyksiä, joilla rakennetaan vaikkapa kouluja, teitä tai vesijohtoverkkoa, Kaleva kertoo.
–Viimeisenä vaihtoehtona on tietysti se kaikkein valitettavin, eli väkivaltainen vapautusoperaatio. Se yleensä päättyy siihen, että ainakin joku vapautettavista saa surmansa. Siihen ei juuri sen takia mielellään ryhdytä.