Viime syksynä hallitus halusi nopeuttaa kansainvälistä suojelua koskevien asioiden käsittelyä lakimuutoksella. Samalla turvapaikanhakijoiden oikeusturva kapeni.
Muun muassa Ihmisoikeusliitto ja Suomen asianajajaliitto ovat ilmaisseet huolensa oikeusturvan heikentymisestä. Oikeusturvan selvitystä on vaadittu myös sähköisellä vetoomuksella.
Viime viikon perjantaina oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoi tiedotteessa haluavansa selvittää, toteutuuko turvapaikanhakijoiden oikeusturva. Hän perusteli selvitystä näin:
–Oikeusvaltion periaatteisiin kuuluu, että jokaiselle taataan mahdollisuus saada asiantuntevaa oikeudellista apua asiansa hoitamiseen elämäntilanteesta ja varallisuudesta riippumatta. Viime vuosien poikkeukselliset tapahtumat ja sen johdosta tehdyt muutokset sääntelyssä edellyttävät, että teemme huolellisen selvityksen tehtyjen toimien toteutuneista vaikutuksista.
Toistuvista pyynnöistä huolimatta Häkkänen ei ole kommentoinut Lännen Medialle selvityksen taustoja eikä avannut syitä lisää. Ministeri Häkkänen on taustaltaan lakimies.
Avustaja vain poikkeuksissa
Selvityksessä tarkastellaan muun muassa sitä, miten turvapaikanhakijat ovat saaneet tietoa oikeusapupalveluista, löytäneet palveluita tarjoavat tahot ja ovatko palvelut olleet riittäviä.
Uutta menettelytapaa on moitittu erityisesti siitä, että turvapaikkapuhutteluihin ei enää saa ilmaista oikeudellista avustajaa muutoin kuin poikkeustapauksissa. Poikkeustapaus on esimerkiksi alle 18-vuotiaan ilman huoltajaa maahan tulleen hakemuksen käsittely.
Samalla turvapaikkapäätöksen valitusaika lyheni 30:sta päivästä 21:een päivään. Tämä saanut arvostelijat pohtimaan, ehtiikö tuossa ajassa hankkia kaikkia tarvittavia asiakirjoja mahdollista lisäselvitystä varten.
Avustajan palkkaus muuttui syksyllä kertaluonteiseksi tuntilaskutuksen sijaan. Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola kertoi viime viikolla Yle uutisille, että tämä ei kannusta käyttämään valituksen tekemiseen paljon aikaa.
–Jokaisen hakijan tilanne on erilainen. Joskus se vie enemmän aikaa, jolloin kaavamainen palkkioperuste ei ole oikeudenmukainen. Asianajajilta olemme kuulleet, että turvapaikkahakemusten käsittely ei ole ollut riittävän perusteellista.
Järjestelmä uusiksi pian
Viime vuosina turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen tavallista enemmän. Siksi myös käsittelyajat ovat venyneet.
Maahanmuuttoviraston mukaan vuoden 2015 tulijoista 900 ei ole saanut vielä ensimmäistä päätöstä. Vuodelta 2016 käsittelemättä on 600 hakemusta.
Sittemmin tulijoiden määrä on kääntynyt laskuun. Tältä vuodelta käsittelemättömiä hakemuksia on jonossa 1 600.
Välimeren maat ottavat eniten Euroopassa vastaan kansainvälistä suojelua haluavia. EU-maat haluavat nyt uudistaa turvapaikkajärjestelmää tasapuolisemmaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa eniten turvapaikanhakijoita vastaan ottavien maiden tukemista tavalla tai toisella.
–Uudistuksesta on yhteensä seitsemän ehdotusta, ja niitä viedään eteenpäin kokonaisuutena. On vielä paljon eri näkemyksiä siitä, miten Italian kaltaisia maita tuetaan. Esimerkiksi sisäisistä siirroista ollaan hyvin eri mieltä, kertoo sisäministeriön maahanmuuttojohtaja Tuomo Kurri .
Muita tukimuotoja voisivat olla esimerkiksi rahoitus tai henkilöstöapu. Tavoite on, että suojelun antamisessa ei olisi suuria eroja maiden välillä.
–Suomen päätöksenteko on melko samanlaista kuin Pohjoismaissa, mutta muutoin eri EU-maissa tuomioistuimet voivat linjata päätöksiä eri tavoin.
Uudistus halutaan toteuttaa mahdollisimman pian. Kurrin mukaan asian käsittely jatkuu syksyllä, ja aikataulu tarkentuu alkutalvesta.
–Turvapaikan saaminen ei saisi olla kiinni siitä, missä maassa sitä haetaan.