Turvapaikanhakijoilla on monenlaista työ- ja koulutustaustaa, mutta latinalaisten kirjaimien heikko tuntemus ja huono kielitaito ylipäätään estävät monella suoran siirtymisen kotoutumiskoulutukseen, selviää opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksestä. Kotoutumiskoulutuksessa maahanmuuttaja muun muassa oppii kieltä, työelämätaitoja ja saa henkilökohtaisen ammatillisen suunnitelman. Koulutus on väylä työelämään.
Vain yhdeksän prosenttia on kartoituksen perusteella suomen kielen taidoltaan sillä tasolla, että he voisivat siirtyä nopeasti etenevien kotoutumiskoulutukseen. Joka viides ei pysty lukemaan suomeksi ollenkaan, joten he tarvitsevat alkeisopetusta. Liki puolet tarvitsee kielitaidon vahvistamista, arvioi kartoituksen tehnyt maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Testipiste.
Seitsemän prosenttia ei osaa lukea tai kirjoittaa äidinkielellään.
Mahdolliset raksamiehetkin kielikouluun
Tyypillisimmin turvapaikanhakijoilla on työkokemusta rakennus- tai kuljetusalalta. Näillä aloilla huono kielitaito on yleistä. Sekä rakennus- että kuljetusalalla työskennelleistä lähes kolmasosa tarvitsee luku- ja kirjoitustaidon opetusta alkeita lähtien ennen kuin he voisivat aloittaa kotoutumiskoulutuksessa.
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kiirehtii kuitenkin turvapaikanhakijoiden kotouttamista ja työelämään pääsyä.
- Nykyiset kotouttamispolut ovat liian pitkiä ja niihin sisältyy tyhjäkäyntiä, päällekkäisyyksiä ja joskus myös epätarkoituksenmukaisia opintoja, Grahn-Laasonen sanoo.
Aikaa voi vierähtää jopa seitsemän vuotta. Ministerin mukaan vastedes asioita pitäisi tehdä enemmän yhtä aikaa eli yhdistää kieliopinnot työskentelyyn ja koulutukseen. Näin ihmiset saataisiin nopeammin töihin tai varsinaisen koulutusjärjestelmän sisälle.
Myös kartoituksen tehnyt Testipiste sanoo, että kotoutumiskoulutuksesta pitäisi tehdä työelämälähtöisempää ja sisällyttää siihen säännöllisiä työelämäjaksoja. Sellaisia on muun muassa Axxell Monikulttuurisuuskeskuksen koulutuksessa.
- Työnantaja antaa tosi arvokkaan palautteen, että soveltuuko ihminen alalle, onko tästä työmieheksi ja onko tämä niin osaava kuin sanoo olevansa, sanoo koulutuspäällikkö Virva Muotka Axxellista.
Pääkaupunkiseudulla työharjoittelujaksoja järjestyy hyvin, muualla Suomessa kehnommin, Muotka kertoo.
Peruskoulun käynyt kaksi kolmesta
Suurimmalla osalla turvapaikanhakijoista on perusopintoja tehtynä. Selvityksen mukaan 69 prosenttia hakijoista on suorittanut peruskouluopintoja 7–9 vuotta.
Kartoituksesta ilmenee, että ammatillisia opintoja on 14 prosentilla turvapaikanhakijoista. Selvittäjien mukaan vähäinen määrä voi selittyä sillä, että lähtömaissa monet konkreettiset työt opitaan tekemällä.
Lukio-opintoja on noin puolella. Korkeakouluopintoja on tehnyt runsas neljäsosa ja 16 prosenttia kertoo suorittaneensa tutkinnon, joka on yleisemmin kandidaatin tutkinto.
Kartoitus toteutettiin alkuvuonna ja siihen haastateltiin 1 004 turvapaikanhakijaa yhteensä 32 maasta. Heistä valtaosa oli Irakista ja Afganistanista. Haastattelut toteutettiin 14 vastaanottokeskuksessa Uudellamaalla.