Poliisin etsintäkuuluttaman uzbekistanilaistaustaisen miehen roolista Turun puukkoiskussa saatiin keskiviikkona uutta tietoa. Oikeus päätyi käymään läpi puukottajan aiemmin salattuja poliisikuulusteluja, kun syytettyä ei päästy kuulemaan. Hänet poistettiin istunnon aluksi salista, eikä hänen kuulemistaan voitu oikeudelle toimitetun lääkärinlausunnon mukaan enää jatkaa.
Puukottaja, Abderrahman Bouanane , 23, oli kertonut poliisille, että hänen etsintäkuulutettu ikätoverinsa oli puhunut hänen kanssaan Isisistä ja neuvonut hänelle, mistä Isis-propagandaa löytyy. Kertomansa mukaan Bouanane myös oikeutti teon itselleen nojaten uzbekkimiehen kertomaan.
Puukottajan mukaan uzbekkimies perusteli hänelle, että Suomikin on syyllinen muslimien kokemiin vääryyksiin Syyriassa. Etsintäkuulutettu kertoi, että Suomikin olisi lähettänyt sotilaita Syyriaan taistelemaan Isisiä vastaan.
Poliisi kysyi Bouananelta, antoiko tämä kaverilta saatu tieto hänelle oikeutuksen kohdistaa isku juuri suomalaisiin.
– Kyllä se antoi sellaisen mielipiteen, että minulla on oikeus tappaa suomalaisia, Bouanane vastasi.
Todellisuudessa Syyrian sotaan ei ole koskaan lähetetty sotilaallisia joukkoja Suomesta, kerrotaan Maavoimista STT:lle. Sen sijaan Suomi on osallistunut yli 60 maan Isisin vastaiseen yhteiseen operaatioon Irakissa. Maassa on ollut sata suomalaissotilasta kouluttamassa paikallisia turvallisuusviranomaisia.
Bouanane on kertonut poliisille tekojensa syyksi muun muassa syyttömien ihmisten tappamisen Syyrian Raqqassa ja Irakin Mosulissa.
Keskustelivat pommiliivin käytöstä
Bouananen mukaan hän keskusteli uzbekkimiehen kanssa myös pommiliivin tai esimerkiksi leikkiaseen käyttämisestä iskussa, jotta poliisi ampuisi iskun tekijän varmasti. Puukottajan mukaan keskusteluja käytiin kuitenkin vain yleisellä tasolla.
Bouanane oli tutustunut mieheen moskeijassa. Yksi syy yhteydenpidolle oli Bouananen mukaan se, että mies oli etsinyt hänelle pimeitä töitä. Hän oli tavannut miehen viimeksi noin kolme viikkoa ennen elokuista puukkoiskuaan.
Isisiin myönteisesti suhtautunut mies myös neuvoi, mistä Isisin materiaalia löytyy.
– Hän näytti minulle ja opasti, miten tehdään profiili ja miten käyttää Telegram-pikaviestipalvelua, puukottaja kertoi poliisille.
Bouanane kertoi katsoneensa Isis-materiaaleja joka päivä kolmen kuukauden ajan ennen iskua.
Hän totesi menneensä sekaisin materiaalin katsomisesta, mutta kielsi sen olleen syy iskulle.
Kertoi halunneensa vahvistaa Isisiä
Oikeudenkäynnin ydinkysymys on, oliko puukottajan teoilla lain tarkoittama terroristinen tarkoitus. Käsite on tarkkaan rajattu, eikä maalaisjärjellä ajatellen ilmiselväkään terroriteko ole lain silmissä sellainen, ellei lakiin kirjattu määritelmä täyty. Yksi lain tarkoittamista terroriteon kriteereistä on, että teon tarkoitus on ollut aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa.
Poliisi kysyi puukottajalta kuulusteluissa vajaat kaksi viikkoa teon jälkeen, oliko teolla tarkoitus aiheuttaa kauhua ja pelkoa.
– Halusin vain vahvistaa islamilaista valtakuntaa... se teko oli jihadia, hän kertoi.
Puukottajan kertomus vaikuttimistaan ja siitä, miten hän valitsi uhrinsa, on muuttunut matkan varrella. Esimerkiksi hänen tiistainen kertomuksensa on osittain ristiriidassa hänen poliisille kertomansa kanssa.
Oikeus kokoontuu taas ensi maanantaina, jolloin kuullaan tapahtumien todistajia.
