Euroopan unioni vaalii erityissuhdettaan Turkkiin, vaikka maa on harpponut yhä kauemmas Euroopasta heinäkuun vallankaappausyrityksen jälkeen.
EU:lla on liian paljon pelissä, jotta Turkin jäsenyysneuvotteluja olisi varaa jäädyttää. Turkki on uhannut moneen kertaan vesittää pakolaisyhteistyön EU:n kanssa, ellei lähentymisprosessi etene ja maa saa viisumivapautta EU-alueelle.
Turkin aloittamat puhdistukset vallankaappausyrityksen jälkeen kiristävät pahasti välejä EU:hun. EU-maiden ulkoministerit ilmaisivat huolensa Turkin ottamasta suunnasta kokouksessaan perjantaina.
Virasta pidätettyjä ja kiinniotettuja opettajia, virkamiehiä, lääkäreitä ja sotilaita on noin 80 000. Myös mediakentän sensuuri on laajentunut.
Ulkoministeri Timo Soini (ps.) sanoo korostaneensa kokouksessa oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamista.
- Mutta pidin tärkeänä, että prosessi jatkuu. Turkkia ei saa työntää ulos (jäsenyysneuvotteluista), koska se on taloudellisesti, pakolaispoliittisesti ja turvallisuuspoliittisesti tärkeä maa, Soini sanoi STT:lle puhelimitse Bratislavasta.
Samalla hän tähdensi, että Turkin EU-jäsenyyden toteutuminen ei ole realistista "kymmeniin vuosiin".
"Pelkkää fiktiota"
Moni asiantuntija on arvostellut EU:n tapaa palkita Turkkia jäsenyysneuvotteluilla, sillä Turkin johto ei näytä olevan aidosti kiinnostunut EU-lähentymisestä ja jäsenyyskriteerien noudattamisesta.
Presidentti Recep Tayyip Erdogan on käyttänyt vallankaappausyritystä hyväkseen keskittääkseen lisää valtaa itselleen.
Soraääniä on alkanut kuulua myös EU:n sisältä. Itävalta on vaatinut jäsenyysprosessin keskeyttämistä pitäen sitä "pelkkänä fiktiona".
Soini ei suoraan vastaa kysymykseen, onko Turkin jäsenyysneuvotteluissa edes tarkoituksena päästä maaliin.
- Eivät kaikki prosessit maailmassa ylipäätään maaliin pääse, mutta on kuitenkin hyvä olla puheissa.
Turkin eurooppaministeri Ömer Celik tapaa EU-kollegansa Bratislavassa lauantaina. Turkki on syyttänyt EU:ta heikosta tuesta ja liian hitaasta reagoinnista vallankaappausyritykseen.