Venäjä ja Turkki näyttävät löytäneen nopeasti yhteisen sävelen Venäjän suurlähettilään maanantaisen ammuntatapauksen tutkinnassa. Sekä Venäjän presidentti Vladimir Putin että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan pitävät Venäjän suurlähettilään Andrei Karlovin murhaa provokaationa, jonka tarkoituksena on pilata maiden suhteiden normalisoituminen. Maat ovat perustaneet yhteisen työryhmän tutkimaan murhaa.
Turkkilainen poliisi Mevlüt Mert Altintas ampui Venäjän Turkin-suurlähettilään maanantai-iltana valokuvanäyttelyssä Ankarassa. Ampuessaan Karlovin Altintas huusi "Allahu Akbar" ("Jumala on suurin") ja kehotti paikalla olijoita olemaan unohtamatta Syyriaa ja Aleppoa. Altintas kuoli yli viisitoista minuuttia jatkuneen ammuskelun jälkeen. Turkki pidätti tiistaina kuusi ihmistä epäiltyinä osallisuudesta murhaan. Pidätetyt ovat ampujan perheenjäseniä.
Venäjä lähetti Turkkiin tiistaina 18-henkisen rikostutkijoiden tiimin, joka noutaa samalla Karlovin ruumiin Moskovaan.
Venäjän viranomaisten saapuminen tutkimaan Turkissa tapahtunutta rikosta viestii Venäjän saaneen omanlaisensa etulyöntiaseman, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Halil Gürhanli STT:lle. Hän alleviivaa, että suurlähettilään murha on vakava asia sekä Turkille että kansainväliselle yhteisölle.
– En usko, että ampuminen johtaa Turkin ja Venäjän välien rikkoutumiseen saati maailmanpoliittisen tilan radikaaliin huononemiseen. Oletan kuitenkin, että tulevaisuudessa kuulemme enemmän naurettavia puheita EU:n hajoamisesta, Naton epävakaudesta ja pakolaiskriisistä.
Osa erityisesti hallitusta tukevista turkkilaisista lehdistä on ehdottanut, että ampuja saattaa kuulua heinäkuisesta vallankaappausyrityksestä syytetyn lahkojohtaja Fethullah Gülenin verkostoon. Salaliittoteorioille ei kuitenkaan aina ole tarvetta, muistuttaa Gürhanli.
- Ellei ilmi tule todisteita jostakin muusta, todennäköisin skenaario on, että kyseessä oli jihadistinen hyökkäys. Sekä hyökkäyksen tekotapa että tekijän hyökkäyksen aikana pitämä puhe ovat kuin oppikirjaesimerkkejä jihadististen terroristijärjestöjen toiminnasta, Gürhanli sanoo.
Merkittävintä Gürhanlin mielestä maanantai-illan tapahtumissa on se, miten jo pitkään pelätty Syyrian sisällissodan vaikutusten leviäminen niin Turkkiin kuin Eurooppaankin on alkanut toteutua.
- Kyse ei ole nyt vain yksittäisestä tapahtumasta Turkissa vaan myös siitä, mitä Berliinissä tapahtui samana iltana. Analyytikot ovat varoittaneet Syyrian ongelmien leviämisestä muualle jo nelisen vuotta.
Venäjän, Turkin ja Iranin ulkoministerit tapasivat tiistaina Moskovassa. Tapaamisen aluksi Turkin ulkoministeri esitti pahoittelunsa tapahtuneesta.
Turkissa spekulaatiot ampumistapauksen taustavoimista alkoivat levitä sosiaalisessa mediassa välittömästi tapahtuneen jälkeen. Osa erityisesti hallitusta tukevista turkkilaislehdistä kuten Sabah ja Yeni Akit sekä Ankaran pormestari Melih Gökcek ehdottivat, että ampuja saattaa kuulua heinäkuisesta vallankaappausyrityksestä syytetyn lahkojohtaja Fethullah Gülenin verkostoon.
Venäjän sosiaalisessa mediassa puolestaan viljeltiin viittauksia Frans Ferdinandiin, jonka murha Sarajevossa 1914 aloitti ensimmäisen maailmansodan. Tiistaina huoli oli kuitenkin jo väljähtynyt.
Venäjän ulkoministeriö kuitenkin kehotti venäläisiä "harkitsemaan tarkkaan舡 Turkkiin matkustamista. Tv-lähetysten kommentoijat arvioivat, että Venäjä saattaa vaatia Turkilta tiukempia otteita terrorismin kitkemiseksi. Rohkeimmat uskalsivat väittää Venäjän ja Turkin saattavan jopa lähentyä tapauksen vuoksi.