Turkkilaiset valmistautuvat äänestämään uudesta perustuslaista, joka toteutuessaan lisäisi presidentin valtaoikeuksia. Viime hetkiin asti poliitikot yrittivät vakuuttaa vielä kannastaan epävarmoja äänestäjiä puolelleen. Vaalia koskevien määräysten mukaan kampanjointi oli lopetettava lauantaina illansuussa.
Asiantuntijat katsovat, että vaaleissa on kyse Nato-maa Turkin historiallisesta valinnasta, joka muovaa sen tulevaa poliittista järjestelmää ja määrittää sen suhteita länteen.
Kyllä-äänten voittaessa uusi presidenttivaltainen järjestelmä merkitsee radikaaleinta poliittista mullistusta Turkin lähihistoriassa. Sen mukaan pääministerin virasta luovuttaisiin ja koko toimeenpaneva virkakoneisto keskitettäisiin presidentin alaisuuteen.
- Turkki tekee huomenna yhden historiansa tärkeimmistä päätöksistä, sanoi presidentti Recep Tayyip Erdogan Istanbulissa, minne hän päätti maanlaajuisen kampanjakiertueensa lauantaina.
Tasavaltalainen oppositiopuolue CHP vastustaa uudistusta ja pitää vallan keskittämistä yhdelle vastuuttomana ja vaarallisena. Kurdipuolue HDP:n kannattajista vain kolme prosenttia tukee muutosta.
- (Turkki päättää), haluammeko jatkaa demokraattista parlamentaarista järjestelmää vai haluammeko yhden miehen valtaa, sanoi CHP:n johtaja Kemal Kilicdaroglu tilaisuudessa Ankaran alueella.
Kilicdaroglu kuvasi ehdotettua uutta perustuslakia bussiksi, jossa ei ole jarruja eikä määränpäätä.
Äänestys poikkeustilan varjossa
Oppositio on protestoinut jyrkästi sitä, että kansanäänestyksen vaihtoehdoista ei ole kerrottu tasapuolisesti. Kyllä-julisteita on ollut kaikkialla katujen varsilla, kun taas oppositio ei ole juurikaan saanut ääntään kuuluville tiedotusvälineissä.
Kurdipuolue HDP:n johtohahmoista kaksi, Figen Yuksekdag ja Selahattin Demirtas, on vangittu syytettynä kurdimilitanttien tukemisesta. Kannattajien mukaan todellinen syy vangitsemiseen on se, että heidät haluttiin tarkoituksellisesti pois kansanäänestyskampanjasta.
Äänestys käydään lisäksi aikana, jolloin maassa on voimassa poikkeustila. Sen aikana noin 47 000 ihmistä on pidätetty heinäkuussa tapahtuneen epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen.