Turkin pääministeri Ahmet Davutoglu ei jättänyt Helsingissä epäselväksi, mitä mieltä hän on maansa demokratiaan ja ihmisoikeuksiin kohdistetuista epäilyistä. Davutoglun mukaan Turkki täyttää kaikki EU-jäsenyyden peruskriteerit.
- Olemme sitoutuneet keskeisiin eurooppalaisiin arvoihin useista terroriuhkista huolimatta, Davutoglu sanoi tiedotustilaisuudessa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) kanssa.
Siinä missä monet arvioivat Turkin jo siirtyneen valtapuolue AKP:n yksinvaltaan ja rajoittavan sananvapautta, pääministeri Davutoglu vakuutti hallituksen vastustavan eurooppalaisia perusarvoja uhkaavia "itsevaltaisia suuntauksia".
Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tiedot pakolaisten passittamisesta takaisin Syyriaan pääministeri tyrmäsi pahantahtoisina huhuina.
- Yhtään pakolaista ei ole pyydetty palaamaan, koska tiedämme, kuinka raakalaismaisia Syyrian hallinto ja terroristijärjestöt ovat. Syyrialaisten lapset ovat meidän lapsiamme, Davutoglu sanoi tiukasti.
Davutoglu ylisti "Juha-ystävälle" Suomen ja Turkin suhteiden ongelmatonta historiaa ja Suomen tukea Turkin EU-pyrkimyksille. Sipilän mukaan jäsenyysprosessissa on olennaista, että Turkki toteuttaa uudistuksia erityisesti oikeusvaltioperiaatteen, perusoikeuksien ja lehdistönvapauden saralla.
Sipilä ehdottaa asioita koskevien lukujen avaamista EU-neuvotteluissa.
- Uusien lukujen avaaminen tarjoaa tilaisuuden keskustella haasteista ja vaikeista asioista, Sipilä perusteli.
Molemmat pääministerit kommentoivat myönteiseen sävyyn kiisteltyä EU:n ja Turkin pakolaissopimusta. Davutoglun mukaan Kreikan saarille saapuvien määrän supistuminen osoittaa sopimuksen toimivan.
- Suomi toteuttaa osuutensa sopimuksesta. Olemme jo ottaneet vastaan ensimmäiset pakolaiset ja olemme valmiita jatkamaan, Sipilä lupasi.
Davutoglu tapasi tiukkojen turvatoimien sävyttämän vierailun aikana presidentti Sauli Niinistön. Turkkia vastustavat mielenosoittajat olivat myös liikkeellä ja heittelivät hotellin Kämpin ikkunoihin kananmunia.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Toni Alarannan mukaan Turkki ei ole länsimaiden strateginen liittolainen Lähi-idässä. Aiemmin liberaalin muslimidemokratian kehittämistä lupaillut valtapuolue AKP johtaa maata nyt aivan päinvastaiseen suuntaan.
– AKP-aikakauden niin sanottu ’uusi Turkki’ on läpeensä länsimaiden vastainen valtio, jossa kansallisen identiteetin uudelleenmäärittely tarkoittaa länsimaiden näkemistä perustavanlaatuisesti vieraana, pahansuopana ja uhkaavana, Alaranta sanoi keskiviikkoiltana Paasikivi-seurassa.
Alarannan mukaan AKP:n uudistushankkeet kohti liberaalia demokratiaa loppuivat jo todellisuudessa kymmenen vuotta sitten, minkä jälkeen puolue on keskittynyt valta-asemansa vakiinnuttamiseen.
Ulkopolitiikassa Turkissa on siirrytty omiin asioihin keskittymisestä sekaantumiseen alueen muiden maiden asioihin. Syyrian ja Irakin osalta Turkki ei ole länsimaiden tapaan arkaillut tukea jihadistiryhmiä presidentti Bashar al-Assadin tai kurdien vastaisessa taistelussa. Tämä on kalahtanut myös omaan nilkkaan.
- AKP:n johdolla Turkki on sallinut kansainvälisen jihadismin pesiytyä omien rajojensa sisälle, sillä seurauksella että maassa on nyt määrittelemätön joukko turkkilaisia Isis-soluja, jotka ovat sittemmin kääntäneet aseensa myös isäntämaata vastaan, Alaranta sanoo.
Tutkijan mukaan terrori-iskujen ja pakolaisvyöryn koettelema Turkki "kääriytyy uhrin viittaan", vaikka on omilla toimillaan pitkittänyt Syyrian sotaa.