Tu­ris­tien kyn­nys­tä luon­toon ma­dal­le­taan di­gi­pal­ve­luil­la – käy­tös­sä mo­bii­li­so­vel­lus, li­ve­ka­me­ra ja säh­köi­set in­fo­tau­lut

Eila Heikkilä ja Urho Vitikka viettävät perjantai-iltapäivää Koivusaaren luontopolulla. "Pyrimme käymään täällä ainakin kerran kesässä", Eila Heikkilä kertoo.

Kuva: Anni Happonen

Eila Heikkilä ja Urho Vitikka viettävät aurinkoista perjantai-iltapäivää Koivusaaren luontopolulla.

– Pyrimme käymään täällä ainakin kerran kesässä. Kävelemme saaren ympäri ja juomme kahvit entisen näköalatornin kohdalla, Heikkilä kertoo.

Moni muukin on viihtynyt Koivusaaren luontopolulla. Luontopolun porttien eteen sijoitettu kävijälaskuri on rekisteröinyt toukokuun lopusta (29.5.) lähtien noin 16 000 ohituskertaa, keskimäärin 161 ohitusta päivässä.

Koivusaareen ilmestynyt kävijälaskuri on osa Rovaniemen kaupungin Luonto Rovaniemi -hanketta, jonka aikana muun muassa kartoitetaan kaupungin luontopolkujen kävijämääriä. Vastaavia kävijälaskureita on Koivusaaren lisäksi sijoitettu Puistolammen esteettömälle luontopolulle sekä Joulupukin metsän luontopolulle Napapiirille.

Puistolammen laskuri on havainnut toukokuusta (9.5.) alkaen noin 6 200 ohituskertaa, Joulupukin metsän luontopolulla vastaava luku on noin 6 700.

Laskurit toimivat passiivisella infrapunatekniikalla ja rekisteröivät kävelijöiden edestakaiset ohituskerrat tunnistamalla kehon lämpötilan.

– Esimerkiksi Metsähallitus on käyttänyt omissa kohteissaan kävijälaskureita jo vuosia, ja katsoimme, että laskureista voisi olla hyötyä myös kaupungin luontoreiteillä. Laskureissa hienoa on se, että ne ovat etäluettavia ja siirtävät tietoa päivittäin suoraan verkkoon kaikkien nähtäville, kertoo LuontoRovaniemi-hankkeen projektipäällikkö, kaupungin maaseutupäällikkö Anne Nuutinen.

– Kävijälaskureiden pilottireiteiksi valittiin sellaiset kohteet, jotka ovat yleisimmin käytössä ja joihin ei ole ennestään satsattu suuria resursseja, hän jatkaa.

Kävijälaskurit asennettiin reiteille viime vuoden lokakuussa ja toukokuussa 2018. Laskureista saatua dataa on tarkoitus hyödyntää reittien kehittämistä ja ylläpitoa koskevassa päätöksenteossa.

– Kävijämäärät kertovat siitä, mitkä reitit ovat suosittuja. Tiedosta on hyötyä silloin, kun mietitään, minkä kohteen kehittämiseen kannattaa käyttää aikaa ja rahaa, tai pitäisikö jotkut reitit lakkauttaa kokonaan, Nuutinen kertoo.

– Esimerkiksi Joensuussa vastaavia laskureita on sijoitettu kevyen liikenteen väylille. Niillä tarkkaillaan, mitkä reitit ovat kaupunkilaisten käytössä eniten.

Koivusaaressa oleva infrapunalaskuri rekisteröi ohikulkevia tunnistamalla kehon lämpötilan. Vastaavia laskureita on myös Puistolammen esteettömällä reitillä sekä Joulupukin metsän luontopolulla.

Kuva: Anni Happonen

Luontopolkujen kävijämäärät ovat verkossa kaikkien nähtävillä. Laskureiden paikkaa voidaan vaihtaa talven ajaksi, mikäli reiteillä ei ole talviaikaan käyttöä.

– Laskurit voidaan sijoittaa esimerkiksi latujen varteen ja laskea hiihtäjiä, Nuutinen kertoo.

Kävijälaskureiden tueksi on hankkeen sisällä kehitetty myös mobiilisovellus, jonka testiversio julkaistiin yleiseen käyttöön viime viikolla. Sovellus toimii maasto- ja opastetaulujen lisänä. Se seuraa luontopolulla liikkuvaa reaaliajassa ja tarjoaa käyttäjälleen tietoiskuja luontopolun kasvillisuudesta, linnustosta tai paikan historiasta.

– Sovelluksessa voi olla kuvia reiteiltä eri vuodenaikoina. Kulkija voisi esimerkiksi nähdä, miltä polulla näyttää kevättulvan aikaan, Nuutinen kertoo.

Mobiilisovellus kerää käyttäjänsä operaattoritietoja, joista selviää reitillä vierailleen henkilön kansalaisuus.

– Kävijälaskureiden ongelma on se, etteivät ne kerro kulkijasta mitään, vaan ainoastaan sen, missä hän on käynyt. Sovelluksen avulla saamme paremmin tietoa siitä, käykö reiteillä ulkomaalaisia vai paikallisia. Tietoa ei pystytä kuitenkaan yksilöimään yksittäisiin käyttäjiin, Nuutinen kertoo.

Rovaniemi Nature -sovellus toimii tällä hetkellä Könkäänsaaren esteettömältä polulla sekä Kielosaaren kasvi- ja sienipolulla. Sovellus otetaan vuoden loppuun mennessä käyttöön myös Koivusaaren ja Joulupukin metsän luontopoluilla.

– Lapin ammattikorkeakoulu voi hyödyntää sovellusta tulevissa oppilastöissä ja jatkaa sen kehittämistä ja ylläpitoa, Nuutinen kertoo.

Rovaniemen kaupunki aloitti keväällä 2017 yhdessä Metsähallituksen ja Lapin ammattikorkeakoulun kanssa EU-tuella rahoitetun Luonto Rovaniemi -hankkeen. Hankkeen tarkoitus on kehittää sähköistä luonto-opastusta ja vahvistaa Rovaniemen luontobrändiä.

Projektin tavoitteena on, että matkailijat viipyisivät Rovaniemellä pidempään ja käyttäisivät nykyistä enemmän alueen virkistys- ja luontopalveluja. Turistien kynnystä luontoon halutaan laskea kehittämällä sähköistä tiedottamista luontokohteista.

– Tarkoitus on luoda palveluita, joita myös yritykset voisivat ottaa käyttöönsä ja joista olisi hyötyä turisteille. Myös paikalliset voivat käyttää palveluita, Nuutinen kertoo.

Tällaisia sähköisiä palveluita ovat esimerkiksi toukokuussa Ounasvaaran hyppyrimäen torniin asennettu panoraamakamera, joka päivittää palvelun verkkosivuille live-kuvaa vaaran huipulta. Vastaava kamera laitetaan Nelostien varteen Koivusaaren kohdalle.

– Panoraamakameralla voi tarkkailla alueiden säätilaa, lumitilannetta sekä vuorokauden ja vuodenaikojen vaihtumista, Nuutinen kertoo.

Loppuvuoden aikana turistien käyttöön otetaan myös sähköiset infonäytöt, jotka sisältävät matkailuun ja lähiluontoon liittyvää tietoa. Taulut tulevat Arktikumin ja Visit Rovaniemen tiloihin sekä Napapiirin Pajakylään.

– Infotauluissa on tietoa muun muassa alueen tarjoamista luontoliikuntakohteista ja aktiviteeteista, säätietoja, palvelukartta sekä bussiaikataulut. Lisäksi niissä esitetään matkailuun liittyvää kuva- ja videomateriaalia, Nuutinen kertoo.