Tämä talvi näyttää olevan poromiehille vähintäänkin kohtalainen. Petovahinkoja on onnistuttu rajoittamaan itärajan paliskunnassa siitä, mitä vahingot ovat olleet pahimpina vuosina. Ahmat, ilvekset ja sudet tappavat yhä poroja, mutta huonompiakin vuosia on koettu.
Poromiehiä ilahduttaa myös poronlihan kohonnut tuottajahinta ja porojen hyvä kunto. Erityisen tyytyväisiä tuntuvat olevan Utsjoen poromiehet, luonto on ollut poroelinkeinolle viime aikoina suosiollinen. Vasat lihoivat kesällä poikkeuksellisen suuriksi.
Huonommin menee maataloudessa. Maanviljelijöiden tulot ovat kutistuneet hurjasti useasta eri syystä. Euroopan Unionin Venäjän viennille asettamat pakotteet ja itäviennin tyrehtyminen kirpaisivat suomalaista viljelijää rajusti. Suomessa tuotettu ruoka kävi aiemmin hyvin kaupaksi Venäjällä.
MTK:n laskelmien mukaan maataloustuotteiden markkinahintojen lasku kohoaa 250-300 miljoonaan euroon. Se kirpaisee viljelijää. Lisäksi maataloustukia leikattiin viime vuonna yli 70 miljoonalla ja tuen maksatusta päätettiin lykätä.
Maatilojen tulot ovatkin pudonneet useita kymmeniä prosentteja. EU:n valtava byrokratia tuo oman lisänsä viljelijän harteille.
Tiedotusvälineet ovat ruvenneet julkaisemaan vuosittain tiedon, mitkä maatilat saavat eniten valtion tukea Suomessa. (LK/PS 24.3.) Avoimessa yhteiskunnassa tämä on perusteltua, mutta tiedoilla ei pidä herättää kateutta ja katkeruutta maanviljelijöitä kohtaan.
Usein maanviljelijöiden ja myös poromiesten saamaa tukea tuntuvat kadehtivan nekin, jotka saavat koko tilipussinsa tai eläkkeensä valtiolta eli veroeuroista. Maanviljelijän tuloista kolmannes tulee veronmaksajan kukkarosta, mutta esimerkiksi opettajan, sotilaan tai poliisin palkka tulee yleensä sataprosenttisesti veronmaksajilta.
Tutkimusten mukaan suomalaiset arvostavat ruuan kotimaisuutta ja jos tukea ei maksettaisi, ruoka tuotaisiin Suomeen muualta. Tuen kokonaismäärä kohoaa noin kahteen miljardiin euroon, mikä vastaa 33 prosenttia maa- ja puutarhatalouden kokonaistuotosta.
Maataloustukea maksetaan kaikissa länsimaissa. Suomessa luonnon olosuhteet ovat heikommat kuin vaikkapa Ranskassa, mutta silti ranskalaiset viljelijät näyttävät olevan suomalaisia herkempiä nousemaan barrikadille. Kotimaista ruokaa tarvitaan jatkossakin.