Sieppijärveltä alajuoksulle päin 1960-luvulla tullut Birgitta Kulju-Kelahaara kokee olevansa kutsumusammatissa. Hän siirtyi anoppinsa Viivi Kuljun kampaamoon parikymppisenä.
- Olin töissä Karjapohjan konttorissa, kun anoppi tuumasi, että voithan sie tulla mullekin töihin. Esikoispoika Klaus oli puolivuotias, kun siirryin kampaamoon. Siihen aikaan ei äitiyslomista tai muista työaikasäännöistä ollut tietoakaan.