Tuoksu kuin mum­mo­lan vin­til­lä – viskien mais­te­lu ei ole totista touhua, ja ana­lyy­sin kanssa saa olla luova

Rovaniemeläinen Kimmo Pallari kohottaa pientä, tulppaaninmuotoista lasia ja nuuhkaisee.

"Vaniljaa, creme bruleeta", hän analysoi tuoksua, ja jatkaa:

"Tuoksu antaa jo osviittaa viskin mausta."

Haistelemisen jälkeen Pallari siemaisee pienen määrän viskiä suuhunsa. Oikeaoppisesti maisteltaessa ei kiirehditä nielaisemaan, vaan viskitilkkaa pyöritellään huolellisesti suussa. Siten saadaan kauttaaltaan käsitys siitä, miltä juoma maistuu. Nielaistessa kiinnitetään vielä huomiota viskin jälkimakuun.

Pallarin mukaan viskien kuvailussa saa olla luova.

"Joku voi maistaa tuttuja asioita vaikkapa lapsuudesta. Viski voi muistuttaa esimerkiksi mummolan vintin tuoksusta tai äidin leipomasta pullataikinasta", hän kertoo.

Haistelun ja maistelun avulla aistit lähtevät aukenemaan. Viskiä maistetaankin hartaasti useamman kerran, sillä uudella kierroksella esiin voi nousta uusia makuja.

Usein viskiin lisätään myös vettä, jotta etanolin maku saadaan taitettua ja muut maut siten paremmin esiin. Varsinkin noin 60 prosenttia alkoholia sisältävät tynnyrivahvat viskit kaipaavat usein seurakseen vettä.

"Silloin niiden maku suorastaan räjähtää", Pallari kuvailee.

Viskinharrastajan joulukalenteri? Ei, vaan 24 tuoksun kitti, joka auttaa löytämään viskeistä erilaisia aromeja ja tunnistamaan tuoksuja. Reilun parinkymmenen tuoksun joukkoon mahtuu sekä tuttuja tuoksuja vaniljasta puuhun että muutama erikoisuuskin, kuten vastaleikatun nurmen tuoksu.

Kuva: Anna-Reetta Kytölahti

Pala viskitynnyriä. Viskin makujen syntyminen on kiehtova prosessi. Esimerkiksi vaniljassa on satoja ainesosia, jotka yhdessä aikaansaavat vaniljan maun. Näitä ainesosia löytyy myös puusta. "Nämä puussa luonnollisesti olevat ainesosat aivoille mielikuvan, että tynnyrissä muhineessa viskissä tuoksuu vanilja."

Kuva: Anna-Reetta Kytölahti

Viskeihin Kimmo Pallari tutustui aikoinaan välillisesti työnsä kautta. Elettiin 90-lukua, ja Pallari istui iltaa erään edustajan kanssa. Edustaja sattui olemaan intohimoinen viskiharrastaja ja jakoi Pallarille tuona iltana tietämystään mallasviskeistä.

Viskeistä mies innostui kuitenkin kunnolla vasta kymmenisen vuotta sitten. Toden teolla harrastus vei mennessään hänen osallistuttuaan ensimmäiseen viskinmaisteluiltamaan viitisen vuotta sitten.

"Viskien maailma avautui silloin ihan uudella tavalla ja piti alkaa ottamaan itse enemmän selvää", Pallari kertoo.

Tuo maailma vetäisikin miehen lopulta mukaansa. Nykyään Pallari kuuluu vuonna 2012 perustettuun Viskin ystävien seuraan (VYS) ja on yksi seuran Rovaniemen toiminnan aktiiveista.

VYS:n toiminta painottuu seuran järjestämiin viskitastingeihin. Niistä suurin osa on suunnattu pelkästään seuran jäsenille, mutta myös avoimia tapahtumia järjestetään. Rovaniemellä pyrkimyksenä on Pallarin mukaan pitää vuosittain vähintään neljä jäsenille tarkoitettua ja neljä avointa tastingia.

"Enemmänkin voisi olla", hän toivoo.

Yhdessä. Viskin ystävien seuralla on Rovaniemellä nelisenkymmentä jäsentä. Viimeisin VYS tasting pidettiin Oliver's Cornerissa 4. huhtikuuta. Etualalla Mikko Lindelä.

Kuva: Pekka Aho

Tastingeissa maistellaan yleensä neljästä kuuteen eri viskiä korkeintaan kahden senttilitran annoksina. Pallarin mukaan makuaisti alkaa turtua 12 senttilitran jälkeen. Tarkoituksena ei ole humaltua.

"Ei tuosta määrästä vielä päihdykään. Auton rattiin en tosin lähtisi."

Tastingilla on yleensä vetäjä, joka on perehtynyt maisteltaviin viskeihin. Vetäjä voi olla esimerkiksi ravintolan työntekijä tai maahantuojan edustaja. Maisteltavilla viskeillä voi olla myös teema, kuten maailman savuisimmat viskit, joita Rovaniemellä maisteltiin maaliskuussa.

Pallari iloitsee, kuinka tastingeissa pääsee maistamaan harvinaisuuksia tarvitsematta ostaa niitä itse kotiin. Kaikkia maisteltavia ei välttämättä edes ole kauppojen valikoimissa.

"Yhdessä tastingissa oli maistettavana 800 euroa maksava viski. Sitä tuskin tulisi ostettua kotiin, vaikka hyvä viski olikin."

Tulppaani. Viskin ystävien seuralla on oma nimikkolasinsa. Tulppaania muistuttava muotoilu auttaa tutkitusti tuomaan viskin tuoksun parhaiten esiin.

Kuva: Anna-Reetta Kytölahti

Viskiharrastusta aloittavalle Pallari vinkkaa panostamaan oikeanlaisten lasien hankintaan. Viskin ystävien seurassa suositaan tulppaanin muotoista lasia, jonka on tutkittu olevan viskille paras. Muoto muistuttaa hieman konjakkilasia, mutta on hiukan suorempi.

"Konjakkilasin suippous toisi viskin tuoksun esiin liian voimakkaana", Pallari selventää.

Tarkkaa muotoilua tärkeämpänä Pallari pitää kuitenkin sitä, että jokainen viski maistetaan samanlaisesta lasista.

"Kun muoto on samanlainen, ovat tuoksu ja muut lähtökohdat joka viskille samat. Tällöin elämys ei muutu."

Ravintolassa Pallari kehottaa aloittelijaa tilaamaan maisteltavaksi vaikkapa kaksi kahden senttilitran annosta. Tarjoilijalta kannattaa pyytää mahdollisimman helposti lähestyttäviä viskejä.

"Suomalaisissa baareissa hyvää viskiä pyytäessä tarjotaan yleensä turvesavuista vaihtoehtoa. Se ei ole ehkä aloittelijalle paras. Kannattaa ennemmin lähteä liikkeelle hedelmäisemmistä viskeistä."

Rovaniemellä VYS:n toiminta on vielä lähtökuopissaan. Alku on kuitenkin Pallarin mukaan ollut hyvä ja seuraavia tapahtumia suunnitellaan jo.

Toukokuussa 2016 järjestetyn ensimmäisen tastingin jälkeen kehitys on miehen mukaan ollut positiivista. Viime kuussa Rovaniemen aktiivit järjestivät ensimmäisen paikallisin voimin toteutetun maistelutilaisuuden. Pallari toivoo, että mukaan saataisiin uusia jäseniä ja toimintaa siten aktivoitua.

"Viskien maistelu ei ole totista touhua. Ennemmin kyse on rennosta yhdessäolosta ja keskustelusta."