– Kun kuuntelee seurojen ääntä, tuntuu, ettei kenelläkään ole hyvä olla, Suomen jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Sami Kauhanen sanoo.
Kauhanen puhui suomalaisen huippujääkiekkoilun sarjajärjestelmän uudistamisen tarpeesta ja vakuutti olevansa optimistinen uudistusten onnistumisen suhteen.
Helmikuun alussa kiekkojohtajat hyrisivät tyytyväisyyttä esitellessään helsinkiläisessä hotellissa järjestetyn tulevaisuusseminaarin tuloksia. Tulevaisuusseminaarin käytännössä yksimielisenä tuloksena oli, että suomalainen huippukiekkoilu tarvitsee rakennemuutoksen.
Mutta jo seuraava tulevaa sarjajärjestelmää koskeva uutinen muistutti, että yksimielisyys koskee muutostarvetta, ei sitä, millainen muutoksesta eli tulevaisuuden sarjajärjestelmästä nykyisissä Liigassa, Mestiksessä ja alle 20-vuotiaiden SM-sarjassa pitäisi tulla.
Maaliskuun alussa tuli julki, että neljä suurseuraa – HIFK, Tappara, TPS ja nousua pääsarjaan tänä keväänä tavoitteleva Jokerit – ovat pestanneet Jarmo Kekäläisen selvittämään, mikä olisi ihanteellinen sarjajärjestelmä.
Liigan puheenjohtajalle Jyrki Sepälle uutinen tuli yllätyksenä.
Hanke muistuttaa, etteivät seurojen intressit välttämättä ole yhteneväiset.
– Kaikille on selkeää, että 16 liigaseuraa on paljon ja lisäksi tulee kevään kuuma peruna Jokerit. Lisäksi seurat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa. Isot haluavat pysyä eurooppalaisessa huippukiekon kilpailussa mukana, kun taas pienet liigaseurat kamppailevat olemassaolostaan. Näiden välissä on keskikokoisia seuroja, johtaja Janne Aalto EY-konsulttiyhtiöstä sanoo.
"Erot aivan liian suuret"
Huippukiekkoilun uudistamisen tavoitteena on kahden ylimmän sarjaportaan saaminen sekä urheilullisesti että taloudellisesti kestävälle pohjalle. Liigaseurojen kroonisista talousvaikeuksista on uutisoitu vuosien ajan.
Liiga on taloudellisesti jakautunut – Kärppien liikevaihto kaudella 2023–2024 oli yli kuusinkertainen SaiPaan ja Jukureihin verrattuna – ja liikevaihdoilla mitattuna hajonta on kasvanut kovaa vauhtia.
Tänä keväänä Liiga on pitkästä aikaa avautunut, niin että Mestiksestä voi pelaamalla nousta Liigaan. Putoamisen pelko estää sarjan hänniltä jääneitä joukkueita paikkaamasta talouttaan myymällä kesken kauden kärkipelaajiaan.
– Nykymallissa Liigan ja Mestiksen erot ovat aivan liian suuret. Jos tippuu liigasta, on suuri riski, että täysammattilaisuus tai jopa koko toiminta loppuu, Janne Aalto sanoo.
– Jos nouset Mestiksestä Liigaan aidosti pelaamalla, kesän aikana liiketoiminnan koko pitäisi kolmin-nelinkertaistaa. Hyppy on todella huima. Kiekko-Espoo onnistui siinä aika hyvin, koska heillä oli aikaa rakentaa nousua. Mestiksen kärkijoukkueen vetävät kauden läpi vajaalla miljoonalla eurolla, kun Liigassa pienimmälläkin luku on noin viisi miljoonaa euroa, Aalto jatkaa.
Laajalti levinneen käsityksen mukaan nykyinen 16 joukkueen kokoinen Liiga on liian laaja. Liigan pienentäminen merkitsisi pääsarjasta putoaville joukkueille isoa kolausta ja jääkiekkotyöpaikkojen vähenemistä, eikä Aallon mukaan ratkaisisi Liigan talousongelmia.
– Olisi hyvä tunnustaa, että muutaman seuran heittäminen pois ei kakun kokoa kasvattaisi, vaikka pelin taso nousisi, Janne Aalto arvioi.
EY-konsulttiyhtiö ehdotti viime syksynä, että Liigan ja Mestiksen joukkueet voisi jakaa esimerkiksi kolmeen kahdeksan joukkueen sarjaan.
– Siinä oli taloudelliset perusteet, että sarjaportaiden välillä olisi riittävän pienet erot, jotka syntyisivät urheilusta. Niin kauan kuin nykymallin tapaan huippuammattilaiset pelaavat puoliammattilaisia vastaan, näin ei ole, Aalto sanoo.
