Syyrian hallinto jatkoi perjantaina Itä-Ghoutan pommittamista kuudetta päivää putkeen, kun YK:n turvallisuusneuvosto hioi päätöslauselmaa tulitauosta. Turvallisuusneuvoston piti äänestää päätöslauselmasta jo Suomen aikaa alkuillasta. Äänestystä jouduttiin kuitenkin lykkäämään, sillä vielä viime hetkillä käytiin neuvotteluita Venäjän taivuttamiseksi tulitauon kannalle.
Turvallisuusneuvoston puheenjohtajuutta tässä kuussa hoitava Kuwaitin lähettiläs Mansour al-Otaibi kertoi illalla Suomen aikaa, että ehdotuksen viilauksessa oli kyse enää kielen ja muotoilujen hiomisesta.
Venäjän saaminen tulitauon kannalle oli tärkeää, sillä neuvoston pysyvänä jäsenenä Venäjä pystyy estämään päätöslauselmien hyväksymisen veto-oikeudellaan. Vielä torstaina Venäjä oli vaatinut muutoksia turvaneuvoston päätöslauselmaluonnokseen. Syyrian hallintoa tukeva Venäjä on vaatinut takeita sille, että myös kapinalliset sitoutuvat tulitaukoon.
Tulitauolla pyritään pysäyttämään verenvuodatus erityisesti Syyrian Itä-Ghoutassa, jossa siviilien tilanne on ollut äärimmäisen tukala viime aikoina. Arviolta yli 460 siviiliä on viime päivinä saanut surmansa. Syyrian hallinnon lisäksi venäläiskoneet ovat olleet mukana ilmaiskuissa alueelle.
EU-johtajat vetosivat Venäjään
Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron vetosivat perjantaina Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin, jotta Venäjä tukisi tulitaukoa YK:n turvallisuusneuvostossa.
Euroopan unionin korkea edustaja Federica Mogherini otti myös kantaa välittömän tulitauon ja avustuskuljetusten perille pääsyn puolesta.
– Verilöylyn Itä-Ghoutassa on loputtava nyt, Mogherini sanoi tiedotteessaan.
– Euroopan unionilta loppuvat sanat kuvailemaan sitä kauhua, jonka itäghoutalaiset kokevat.
YK on arvioinut, että Itä-Ghoutan alueella asuu lähes 400 000 ihmistä. Se on ollut Syyrian hallinnon joukkojen piirityksessä vuodesta 2013. Ruuan, lääkkeiden ja muiden perustarvikkeiden saanti on lähes mahdotonta.