10 000 suomalaisnuorta saa näinä päivinä postissa kyselykaavakkeen, missä udellaan muun muassa tupakointi- ja alkoholinkäyttötapoja. Kyseessä on perinteinen, joka toinen vuosi toteutettava Nuorten terveystapatutkimus, joka täyttää tänä vuonna 40 vuotta.
Pojasta polvi paranee, vanha suomalainen sananlasku väittää. Terveystapatutkimuksista löytyy väitteelle sekä tukea että kritiikkiä.
Neljäkymmentä vuotta sitten lähes 70 prosenttia 14-vuotiaista pojista kertoi kokeilleensa tupakointia, 2015 kokeilijaksi tunnustautui enää 20 prosenttia pojista. Tyttöjen tupakointikokeilut ovat vähentyneet vieläkin enemmän.
Tosin se on vain osatotuus asiassa. Perinteisen tupakan tilalle on tullut sähkötupakka, jonka myös osa nuorista on ottanut käyttöön.
Nuorten nuuskankäyttökin on kasvussa, varsinkin Lapissa. Kouluterveyskyselyn (2015) mukaan jopa 15 prosenttia lappilaisista 8.- ja 9.-luokkalaispojista nuuskaa päivittäin. Ammattikouluissa näin tekee lähes yksi kolmesta pojasta. Tyttöjen nuuskaaminen on vähäisempää, mutta sekin kasvussa. Näin siitä huolimatta, että nuuska aiheuttaa tupakan tavoin riippuvuutta ja ajaa tupakan ohi paitsi nikotiinin määrässä myös monissa muissa myrkyissä.
Terveystapatutkimus todistaa, että nykynuorison suhde alkoholiin on terveempi kuin heidän vanhempiensa aikoinaan. Itse asiassa nuoret juovat nykyisin vähemmän kuin koskaan 40-vuotisen tutkimusperiodin aikana.
Täysin raittiiksi tunnustautuu 15 prosenttia 18-vuotiaista pojista 11 prosenttia tytöistä. Säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa itsensä humalaan juovien nuorten osuus on pudonnut 40 prosentista 20 prosenttiin.
Naukkailun näyttää korvanneen netteily. Siinä, missä lankapuhelinajan nuori kantoi mukanaan taskumattia, kännykkäajan nuori turvautuu taskuälyyn.
Älypuhelimen ansiosta tai takia kaikki nuoret yhtä lailla kuin vanhemmatkin pääsevät nettiin missä ja milloin tahansa. Keskiverto älypuhelinnuori viettää verkossa tunteja päivittäin. Siitä huolimatta todellisten nettiriippuvaisten – heihin luetaan henkilöt, jotka eivät kykene olemaan pois netistä – suhteellinen osuus netin käyttäjistä on pienempi kuin aikaisemmin eli esimerkiksi 2001. Useimmille netti ei ole pakkomielle, vaan helppo yhteydenpitoväline, joka lisää sosiaalista kanssakäymistä ystävien kesken.
Tässäkin suhteessa nykynuoret tuntuvat olevan edeltäjiään fiksumpia.