Loviisan ydinvoimalaitos saisi jatkoa kahden reaktorinsa käyttölupiin seuraavalta hallitukselta, jos päätöksen pohjalla olisi myönteinen turvallisuusarvio Säteilyturvakeskukselta (Stuk).
Mikäli Fortum hakisi jatkolupia kahdelle yksikölleen, päättäisi asiasta varsinaisesti valtioneuvosto. Puolueiden linjausten perusteella hakemuksille näytettäisiin kuitenkin kirkkaasti vihreää valoa.
Seikka selviää Lännen Median vaalikyselystä, joka keskittyi ympäristöaiheisiin.
Loviisan jatko: JAA
Myönteisimmin jatkolupiin suhtautuvat kokoomus, perussuomalaiset, siniset, kristillisdemokraatit sekä tähtiliike.
– Toivottavasti Loviisa hakee jatkoa, perussuomalaiset jopa lausuu.
Vihreät ja vasemmistoliittokaan eivät näe jatkolle estettä, jos turvallisuusarvio on myönteinen. Myös ruotsalainen kansanpuolue on tällä kannalla.
Keskustan linja on varovaisempi, mutta silti jatkon kannalla.
Sdp:llä ei sen sijaan ole selkeää kantaa. Puolue viittaa "perinteisesti jakautuneisiin" mielipiteisiin ja tapauskohtaiseen harkintaan siitä huolimatta, että kysymys koski tiettyä laitosta ja ehtona oli myönteinen turvallisuusarvio.
Käyttölupien jatkon poliittinen läpimeno näyttäisi siis joka tapauksessa varmalta hallituspohjasta riippumatta. Ratkaiseva linjaus tehtäisiin Stukissa.
Uusi ydinvoima: TYHJÄ
Mahdollisten uusien ydinvoimalupien kohdalla vaaka keikkuu sen sijaan keskivaiheilla.
Vain kokoomus, perussuomalaiset ja siniset ilmoittavat mahdolliset uudet ydinvoimahankkeet tervetulleiksi.
– Käyttöikänsä päähän tulevien Loviisan ydinvoimaloiden korvaaminen uusilla on mahdollistettava, kokoomus toteaa.
Vihreät sanoo tiukasti ei, samoin tekee vahvasti bioenergian puolesta puhuva keskusta. Riittäviä perusteita uusille voimaloille eivät näe myöskään rkp, tähtiliike tai vasemmisto..
– Ydinvoima on kallista, vaikeaa rakentaa ja hidasta, joten se ei ehdi auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä kriittisten seuraavien vuosien aikana, vasemmistoliitto perustelee.
Kristillisillä ja sdp:llä ei ole yksiselitteisesti myönteistä tai kielteistä linjaa, vaan asiaa tarkastellaan tapaus kerrallaan.
Modulaariset reaktorit: POISSA
Kysyimme myös mielipiteitä pienistä modulaarisista reaktoreista. Tiedustelimme, pitäisikö Suomen ryhtyä puolueiden mielestä uudistamaan lainsäädäntöä reaktorien tieltä etupainotteisesti, jotta rakentaminen olisi mahdollista laitosten kaupallistuessa.
Asia oli useimmille selvästi vielä liian hankala vastattavaksi. Pääasiassa asiaan todetaan palattavan myöhemmin, jos tarvetta tulee.
Perussuomalaiset sen sijaan purkaisi pullonkauloja jo valmiiksi, jotta pienydinvoimaa voitaisiin käyttää hiilen korvaamiseen kaupungeissa mahdollisimman nopeasti.
– Kivihiilen käyttökieltoa on siirrettävä siten, että pienillä modulaarisilla ydinreaktoreilla on mahdollista korvata kivihiililaitokset, puolue vaatii.
Sähkölaskun hillintä: JAA, mutta eri keinoin
Kuluttajien sähkölaskun pienentämistä tai vähintään sen kasvun hillintää pitävät tarpeellisena kaikki, mutta eri keinoilla.
Keskustan selvityslistalla on ajatus alueellisesta sähköverosta, jolla tasattaisiin sähkön käytön kustannusten eroja eri puolilla maata. Myös tähtiliike porrastaisi sähköveron.
Vihreidenkin linjaus on alueiden välisiä eroja tasaava, mutta menetelmänä olisi siirtomaksun perusmaksua koskeva katto.
Kristilliset tiukentaisi siirtomaksujen etukäteisvalvontaa. Myös vasemmistoliitto panostaisi valvontaan ja lain mahdollistaman korotuskaton riittävään käyttöön.
Perussuomalaiset laskisi sähköveroa kauttaaltaan EU:n edellyttämälle minimitasolle kahden vaalikauden aikana.
Radikaalein on tähtiliikkeen ehdotus.
– Valtion tulisi hankkia uudelleen omistukseensa ulkomaiseen omistukseen siirtyneet sähköverkkoyritykset.
Rkp hillitsisi sähkölaskujen nousua riittävillä investoinneilla aurinko- ja tuulivoimaan.
Sdp sen sijaan hakisi vastausta energiasektorin ulkopuolelta tuloeroja tasaamalla eli käytännössä parantamalla pienituloisten maksukykyä.
Bensiini- ja dieselautojen myyntikielto: EI
Uusien bensiini- ja dieselautojen myyntikieltoa on aiemmin vähintään väläytelty julkisuudessa, mutta vaalien alla puheita on nähtävästi vedetty takaisin.
Nyt kieltoa tai sen aikataulua ei puolueilta tule kahta lukuunottamatta.
Vihreät linjaa, että jo vuonna 2030 myynnissä saisi olla vain nollapäästöisiä autoja. Vasemmistoliitto katsoo, että bensiini- ja dieselautojen myynti tulisi lopettaa tällä samalla vuosikymmenellä.
Ympäristömaksujen painopiste auton käyttöön: TYHJÄ
Kokoomus painottaisi autoilun kustannusten selvää ohjaamista "saastuttaja maksaa" -periaatteella hankinnasta käyttöön. Myös tähtiliike korostaisi käytön verotusta.
Keskustan linjaus on päinvastainen: esimerkiksi polttoaineverotusta ei puolueen mielestä tule korottaa, vaan sen sijaan laskea biopolttoaineiden kohdalla.
Vasemmistoliitto porrastaisi autoilun ympäristöohjausta entistä voimakkaammin päästöjen mukaan sekä uuden auton hankinnassa että käytössä.
Vihreät linjaa samoin, mutta pitäisi painon enemmän auton käytön kuin hankinnan puolella. Lisäksi puolue vapauttaisi sähkö- ja biokaasuautot määräajaksi ajoneuvoverosta.
Rkp tarjoaisi hankintatukea täyssähkö-, vety- ja kaasuautojen ostajille. Myös kristilliset laskisi vähäpäästöisten autojen verotusta.
– Oman auton käyttö on monelle suomalaiselle välttämätöntä ja siitä syystä auton käyttöön ei voi kohdistaa merkittäviä veronkorotuksia, puolue linjaa.
Sinisetkin painottaisi uuden auton hankintaa. Puolue poistaisi autoveron vaiheittain kokonaan ja jatkaisi romutuspalkkion maksamista.
Perussuomalaiset ajavat autoveron alennusta, mutta puolueen mielestä autoilun kustannuksiin ei ole tarvetta puuttua erityisesti ilmastosyistä.
Lentovero: JAA, mutta vain kansainvälisesti
Tarve lentoliikenteen hillintään ilmastosyistä jakaa puolueita selvästi.
Kotimaista, päästöperusteista lentoveroa kannattaa suoraan ainoastaan vihreät. Perusteena on kansainvälisten toimien riittämättömyys.
Jos vero olisi vähintään EU:n laajuinen, siihen voisivat myöntyä keskusta ja kristilliset. Perussuomalaiset keskustelisivat vasta koko maailman kattavasta verosta.
Kokoomus puuttuisi asiaan kiristämällä EU:n päästökauppatavoitteita. Sdp on myös valmis kannattamaan lentoliikenteen päästökaupan kiristämistä.
– Lentoveron tai -maksun käyttöönotto selvitetään. Sen tuotot on ohjattava vaikuttaviin päästövähennyksiin liikenteessä tai jollakin toisella sektorilla, puolue viestittää.
Vasemmistoliitto painottaa kansainvälistä päästökauppaa tai lentoveroa. Kotimaista verotusta voitaisiin pohtia, jos kansainvälinen eteneminen olisi liian hidasta.
Siniset jättäisi lentämisen ympäristövalinnat kuluttajien oman harkinnan varaan, samoin tähtiliike.
Rkp viittaa sekä kuluttajavalintoihin että kansainväliseen yhteistyöhön, mutta ei kerro lentolipun yhteydessä maksettavan kompensaation lisäksi konkreettisista ohjauskeinoista.
Lihavero ilmastosyistä: EI
Osa puolueista näkee, että valtion tulisi ohjata lihankulutusta laskuun ympäristösyistä.
Vihreät verottaisi lihaa tällä perusteella, samoin vasemmistoliitto, joka aloittaisi tuontilihasta. Sdp ohjaisi ruokavalintoja "kestävän kehityksen arvonlisäverolla".
Kristilliset kääntäisi asian kokonaan toisin päin ja laskisi kasvisten arvonlisäveroa. Samalla linjalla on siniset.
Kokoomus vaikuttaisi puolestaan lihantuotannon vähentämiseen maataloustukia suuntaamalla. Rkp leikkaisi vain tuontilihan käyttöä, mutta ei kerro keinoja siihen.
Keskustan, tähtiliikkeen ja perussuomalaisten mielestä valtion ei ole syytä ohjata lihankulutusta.
– Liha kuuluu tärkeänä osana suomalaiseen ruokaperinteeseen ja ruokavalioon, keskusta toteaa.
Metsän kiertoaika pidemmäksi porkkanoilla: JAA
Useimmat puolueet tukisivat metsien hiilinielujen kasvattamista ja hiilivarastojen säilymistä metsänomistajille suunnatuilla talousporkkanoilla. Useilla tavoitteena on metsän kiertoajan pidentäminen.
Vihreät ottaisi käyttöön kasvatusmaksun, joka palkitsee metsänomistajaa siitä, että metsän annetaan kasvaa hakkuun sijaan. Vasemmistoliittokin kannustaisi lykkäämään hakkuita tuella, joka nousee metsän iän mukana. Myös Sdp tarjoaisi taloudellisia kannustimia, jotta metsät saataisiin kasvamaan vanhemmiksi ennen hakkuita.
Uusien tukien sijaan kristillisdemokraatit käyttäisi nykyisiä suojelumahdollisuuksia ja tukia.
Rkp ottaisi käyttöön hiilikorvausjärjestelmän, jota sinisetkin olisi valmis selvittämään.
Kokoomus katsoo, että metsien roolia hiilivarastona tulisi vahvistaa maksimoimalla puukuution arvo sekä metsänomistajalle että teollisuudelle. Tämäkin johtaisi sen mukaan metsien kiertoajan pidentymiseen.
– Etenkin hyvä ja oikea-aikainen taimikonhoito on avainroolissa ja siten siinä on tarkoituksenmukaista olla myös taloudellinen houkutin metsänomistajille, puolue linjaa.
Tähtiliikkeen mielestä kestävä metsätalous toimii myös ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja siihen nykyiset keinot ovat riittävät.
Myös keskusta korostaa hyvän metsätalouden toimivuutta ilmastotekona, mutta hiilinieluja kasvattavien metsänomistajien "huomioimista" tulisi puolueen mielestä silti selvittää.
Ainoastaan perussuomalaiset on ehdottomasti sitä vastaan, että metsäomistajille tarjottaisiin hiilen sidontaan uutta taloudellista tukea.
Turvemaiden raivaus seis: TYHJÄ
Kysyimme myös, pitäisikö uusien peltojen raivaaminen turvemaille sekä soiden metsätaloudellinen ojitus lopettaa ilmastonmuutosta kiihdyttävän vaikutuksen vuoksi.
Maataloudessa raivaus liittyy usein tarpeeseen saada lannanlevitykseen riittävästi peltoalaa. Useampi puolue ratkaisisi lantaongelmaa biokaasun tuotantoa edistämällä.
Keskustan mielestä turvepeltojen raivaus on välttämätöntä, koska tilakokoja on saatava kasvatettua ruokamarkkinakilpailun vuoksi. Puolue katsoo, että joillakin seuduilla lantaa pitäisi saada levittää pelloille enemmän kuin nykyisin
Vihreät ja vasemmistoliitto asettaisivat uusien turvepeltojen raivaukselle yksiselitteisen kiellon. Sdp puolestaan määräisi kaikki turvemaiden raivaukset ja ojitukset luvanvaraisiksi sekä lopettaisi toiminnan tukemisen.
Rkp katsoo, että raivauksia ei pitäisi jatkaa, mutta kieltoa puolue ei esitä. Tähtiliikkeenkään mielestä kielto ei ole tarpeen.
Kokoomus ja siniset vähentäisivät turvemaihin kajoamisen tarvetta ilman kieltoa. Kokoomus tekisi sen kuljettamalla lantaa sinne, missä on ravinnepulaa. Siniset tehostaisi esimerkiksi pellonvuokrausta.
Kristillisdemokraattien ja perussuomalaisten vastaukset koskivat kysymyksestä poiketen turvetuotantoalueita.
Mikä on tärkein toteuttamaton ilmastopäätös?
Edellisten lisäksi tiedustelimme puolueilta, mikä niiden mielestä on tärkein vielä toteuttamaton valtion ilmastopäätös.
Moni puolue ei halunnut tai pystynyt nimeämään yksittäistä asiaa, vaan painotti kokonaisuuden merkitystä viitaten joulukuussa sovittuihin kahdeksan puolueen ilmastotavoitteisiin.
Esimerkiksi sdp haluaisi nostaa kunnianhimon tasoa kohti hiilineutraalia Suomea vuonna 2035. Vihreät laatisi konkreettisen tiekartan, jolla Suomesta tulee hiilineutraali jo vuonna 2030.
Joitakin erityistekijöitä kuitenkin tuotiin esille.
Vasemmistoliitto nostaisi pöydälle ympäristölle haitallisten yritystukien karsimisen. Tämä raha kohdennettaisiin ympäristön kannalta kestävien ratkaisujen kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Myös vihreät karsisi ympäristölle haitalliset tuet.
Keskusta suuntaisi lisää rahaa hiilenkaappausteknologioiden edistämiseen. Kristillisetkin painottavat uuden tekniikan tutkimusta ja kehittämistä, mihin puolue suuntaisi esimerkiksi päästöoikeuksien huutokaupasta kertyviä tuloja.
Siniset pitää merkittävimpinä seikkoina uutta ydinvoimarakentamista ja autoveron alentamista.
Perussuomalaisten mielestä ainoa tapa saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet EU:ssa on neuvotella taakanjako uudelleen. Puolueen mielestä oikeudenmukaista olisi muun muassa Puolan velvoitteiden nostaminen ja Suomen velvoitteiden puolittaminen.
Kokoomus painottaa "sinivihreää verouudistusta", joka siirtäisi painopistettä työn ja yrityksen verottamisesta ympäristölle haitallisen toiminnan verottamiseen.
Tähtiliikkeen mielestä tärkein ilmastopäätös olisi aluepoliittinen linjanmuutos, jolla hillittäisiin suurkaupunkien kasvua ja pidettäisiin huolta maaseudun ja maakuntien elinvoimasta.
Kysely tehtiin kaikille nykyisille eduskuntapuolueille/ryhmille samalla tavalla. Liike nyt ei lähettänyt vastausta.