Kevään vaalikeskusteluihin ja hallitusohjelman tekoon on valmistunut virkamiesnäkemys. Mahdollisuudet Suomelle -nimisen asiakirjan ovat kirjoittaneet ministeriöiden kansliapäälliköt. Päämääriksi on asetettu yhdenvertaisuuden edistäminen, kestävä kasvu sekä turvallinen ja vakaa yhteiskunta.
Kansliapäälliköiden keskeisin viesti on, että Suomessa pitää tehdä merkittäviä uudistuksia 2020-luvulla.
– Ongelmia ei saa aliarvioida, painottaa valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri Martti Hetemäki.
Kansliapäälliköt painottavat, että sitoutuminen ilmastonmuutokseen edellyttää sekä globaalisti että Suomessa merkittäviä toimia. Päästöjen vähentäminen ja hiilinielujen kasvattaminen ovat avainasemassa.
Raportissa varoitetaan, että ilmastonmuutoksen hillintä voi edellyttää isoja muutoksia energia- ja päästöintensiivisillä teollisuudenaloilla. Liikenteen rooli päästöjen vähentämisessä on keskeinen. Liikennettä voidaan ohjata päästöttömäksi erilaisin rajoittein ja maksuin.
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän joulukuussa julkistamissa visioissa esitettiin jo useita keinoja liikenteen päästöjen vähentämiseksi.
Mukana oli myös uusien bensiini- ja dieselautojen myyntikielto vuoteen 2035 mennessä, mikä on laajasti tyrmätty. Muita keinoja olivat muun muassa fossiilisten polttoaineiden verojen korotukset, tiemaksut ja raskaan liikenteen kilometrimaksut.
Työllisyysaste 80 prosenttiin
Virkamiehet asettavat työllisyysasteen pitkän aikavälin tavoitteeksi 80 prosenttia. Vuoteen 2023 mennessä eli seuraavan hallituskauden työllisyysasteen tavoite on 75 prosenttia, mikä merkitsisi 150 000 ihmisen työllistymistä.
Kansliapäällikköjen paperissa muistutetaan, että 80 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi nykyisessä työkalupaketissa olevat toimet eivät riitä.
– Tarvitaan toimia, joita ei osata edes vielä kuvitella.
Yksi keskeinen tapa nostaa työllisyysastetta on lisätä työperusteista maahanmuuttoa. Keino ei kuulu mielipidemittauksia johtavan sdp:n valikoimaan, kokoomukselle ja keskustalle työperäisen maahanmuuton vapauttaminen sopii.
Suomen talouden kymmenen keskeistä haastetta listanneen Hetemäen erityinen huoli on parhaassa työiässä olevien, 25–54-vuotiaiden huono työllisyysaste. Se on OECD-maiden neljänneksi matalin Kreikan, Italian ja Espanjan jälkeen.
Hallitusneuvottelijoille muistutetaan, että vanhoja yrityksiä ja ammatteja häviää ja miljoonia työpaikkoja syntyy ja katoaa Suomessa seuraavan 10 vuoden aikana. Kaikkia väestöryhmiä on koulutettava, ja se vaatii uusia kannustimia, toimintamalleja ja veroratkaisuja.
Sotu-uudistuksen tavoitteet selviksi
Suomessa aloitetaan ensi vaalikaudella sosiaaliturvan uudistaminen. Kansliapäälliköt korostavat, että ensin on kirkastettava sosiaaliturvan päämäärät ja tarkoitus ennen kuin aletaan puhua konkreettisista keinoista.
Virkamiesten mielestä ihmisiä on tärkeää kannustaa toimeliaisuuteen, tarjota turvaa työn ja toimeentulon murroksessa ja torjua eriarvoisuutta. Puolueita jakaa ennen kaikkea suhtautuminen vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan sosiaaliturvaan.
Vastikkeettoman perustulon kannalla ovat vasemmistoliitto ja vihreät. Keskustan sosiaaliturvamallia on vielä valmistelussa. Muut puolueet kannattavat vähintään osittain vastikkeellista sosiaaliturvaa.
Uudistusten määrä rajallinen
Valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Paula Lehtomäki sanoo, että tästä hallituskaudesta voi oppia sen, että uudistusten määrä on rajallinen.
– Neljän vuoden kaudella ei pysty tekemään kaikkea.
Nykyinen hallitus käynnisti pitkän listan kärkihankkeita. Hetemäen mukaan kärkihankkeita oli liiaksi. Ne olisi pitänyt priorisoida eli asettaa paremmin tärkeysjärjestykseen.
Kansliapäälliköiden näkemyksessä ei käsitellä mitenkään sote- ja maakuntauudistusta, joka on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Lehtomäen mukaan lähtökohta on se, että hallituksen esitys toteutuu, mutta ensi vaalikaudella tarvitaan jatkotyötä.
Hetemäki muistuttaa, että puolueet ovat yhtä mieltä siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestettävä yhtä kuntaa suuremmalla pohjalla. Monet oppositiopuolueetkin haluavat säilyttää suuren osan siitä työstä, joka tällä vaalikaudella on tehty.