Kalliita biologisia lääkkeitä on Suomessa käytetty noin 20 vuotta muun muassa syöpä- ja reumapotilaille, verisairauksia sairastaville ja koko ajan yleistyvien suolistosairauksien hoitoon.
Noin viitisen vuotta markkinoilla on ollut myös biosimilaareja eli lääkkeitä, jotka on kehitetty samankaltaiseksi biologisen viitevalmisteen kanssa. Biologisia lääkeaineita on Suomen markkinoilla 10–20 ja niille on olemassa biosimilaarilääkkeet.
Sekä Helsingin Meilahden sairaalassa että Norjassa tehtyjen tutkimusten mukaan potilaan kannalta lääkkeen teho ja hyöty ovat samat, oli sitten käytössä biologinen lääke tai biosimilaari. Euroopan lääkeviranomainen EMA vastaa siitä, että se päästää markkinoille vain biosimilaareja, jotka vastaavat teholtaan ja turvallisuudeltaan alkuperäisvalmisteita.
Yhteiskunnan lääkekustannusten kannalta ero on ollut suurempi.
– Kun aloimme Meilahdessa käyttää tulehduksellisten suolistosairauksien eli Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolen tulehduksen hoidossa biosimilaareja biologisten lääkkeiden sijaan vuonna 2015, lääkekustannukset pienenivät vuodessa 70 prosentilla, kertoo sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Arkkila.
Arkkila oli kertomassa biosimilaarien käytöstä keskiviikkona alkaneilla kolmen päivän Lääkäripäivillä Helsingin Messukeskuksessa.
Samalla rahalla tehokasta hoitoa isommalle joukolle
Tosin sairaala ei automaattisesti säästä 70 prosenttia, koska myös tulehduksellista suolistosairautta sairastavien määrä kasvaa vuosittain. Koska lääke on halvempaa, on mahdollista hoitaa biosimilaareilla isompaa joukkoa potilaita kuin aiemmin. Eli samalla rahalla enemmän tehokasta hoitoa potilaille kuin aiemmin.
Terveystalousasiantuntija Akseli Kivioja korostaa, että biosimilaareilla saavutettavien säästöjen ansiosta rahaa voidaan käyttää taas mahdollisten uusien hoitojen käyttöönottoon.
Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat yleistyneet erityisesti länsimaissa, ravinnolla ja ympäristötekijöillä on ollut vaikutusta. Suomessakin tulee vuosittain 2 000 uutta potilasta ja tyypillisesti tulehduksellinen suolistosairaus diagnosoidaan nuorilla aikuisilla, 20–30-vuotiailla. Suolistosairaudet ovat yleistyneet kaikissa ikäryhmissä.
Sairaus on parantumaton, mutta on vaikea ennakoida, miten se kullakin ihmisellä kehittyy.
Crohnin tautiin ja haavaisen paksusuolen tulehduksen oireisiin voi kuulua myös muita kuin suolisto-oireita. Silmätulehdus, sappitietulehdus, niveltulehdus ja selkärankareuma voivat olla näiden suolistosairauksien oireita.
– Biologiset lääkkeet vaikuttavat myös näihin suolen ulkopuolisiin oireisiin.
Koska potilaiden määrä kasvaa, myös suolistosairauksien hoito on siirtymässä yhä enemmän perusterveydenhuoltoon. Erityissairaanhoito toki antaa konsultaatioapua.
Biosimilaarit laskeneet myös biologisten lääkkeiden hintaa
– Vuonna 2017 tulehduksellisiin suolistosairauksiin sai Suomessa erityskorvattavia lääkkeitä 48 200 potilasta.
Biologista lääkettä on yleensä annettu kaikkein vaikeimmista oireista kärsiville eli 10–15 prosentille potilaita.
Biosimilaarien tulo markkinoille on ollut hyvä myös sen takia, että ne ovat lisänneet kilpailua. Niinpä myös biologisten lääkkeiden hinta on laskenut. Lääkärillä ja potilaalla on siis enemmän vaihtoehtoja sairauksien hoitoon.
Biologisten lääkkeiden ja biosimilaarien kustannukset ovat koko yhteiskunnan kannalta merkittäviä, koska esimerkiksi vuoden 2015 lääkekorvausmenoista 16 prosenttia koostui kuudesta eniten käytetystä biologisesta lääkeaineesta.
Muissa Pohjoismaissa yleisempää
Muissa Pohjoismaissa biosimilaarien käyttö on yleistynyt Suomea nopeammin. Muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa myös keskitetymmin ohjataan sairaaloita biosimilaarien käyttöön.
Arkkilan mukaan Suomessa sairaalapuolella kilpailutusmekanismi jo varmistaa, että potilaita hoidetaan yhtä tehokkaista lääkkeistä edullisemmalla vaihtoehdolla.
Avoterveydenhuollossa biosimilaarin pitää lain mukaan olla 30 prosenttia halvempaa kuin alkuperäisen biologisen lääkkeen.