Taina Nuutinen-Kallio
Vuoden 1952 Helsingin kesäolympialaisten juliste tehtiin itse asiassa jo vuoden 1940 kisoihin. Ne jäivät sodan vuoksi pitämättä, joten julisteellakaan ei ollut käyttöä.
Vuoden 1952 olympiajulistetta etsittiin tekijää kilpailulla. Tuomaristossa istui vuonna 1940 julisteen tehnyt Ilmari Sysimetsä.
– Kilpailun julisteet eivät olleet toivottuja ja lopulta päädyttiin käyttämään Ilmari Sysimetsän jo olemassa olevaa vuoden 1940 julistetta, kertoo julisteita keräävä Magnus Londen Come to Finland Publishingista.
Londen on tuonut Kemin taidemuseoon näyttelyyn, jossa olympiajulisteita pääsee vertailemaan. Pientä viilausta lopullinen juliste nimittäin vaati. Vuosiluku muutettiin 1940:stä 1952:ksi.
Vanhemmassa julisteessa oli Suomen kartta, joka oli sodan lopputuloksen vuoksi muuttanut muotoaan. Vuoden 1952 julisteesta Suomi-neidon toinen käsi ja hameen helma on häivytetty.
Näyttelyssä on esillä sekä alkuperäisiä julisteita että kopioita, jotka esittelevät Suomea matkailijoille.
– Juliste oli sen ajan internet. Suomi-konttoreita oli maailmalla esimerkiksi Berliinissä ja Imatralla.
Näyttelyn vanhin juliste on vuodelta 1893. Sen on tehnyt niinkin kuuluisa nimi kuin Axel Gallén-Kallela. Gallen-Kallela
– Imatralle avattiin uusi hotelli, Hotelli Imatra. Julisteesta näkee kuinka tuolloin oltiin innostuneita tekniikasta, jota julisteessa esiteltiin. Julisteessa on käytetty ranskan ja venäjän kieltä, Londen kertoo.
Toinen kuuluisan taiteilija näyttelyssä on Hugo Simberg, joka teki Ahvenanmaata esittelevän mainosjulisteen vuonna 1904.
Toiseksi vanhin matkailujuliste näyttelyssä on tehty vuonna 1898. Se on saksankielinen.
– Olen aika varma, että tämä juliste on ainoa maailmassa. Eräs mies soitti ja kysyi, kiinnostaako minua juliste.
Magnus Londenin käyntikortissa lukee "Poster hunter", eli julistemetsästäjä. Melkoista metsästystä alkuperäiskappaleiden etsiminen onkin. Kaikki tietävät, miten julisteille käy: ne joutuvat roskiin tai nykyään paperinkeräykseen.
–Minun mielestäni ne ovat taidetta, Londen toteaa.
Myös julisteiden tekijöiden perillisten löytäminen on tärkeää tekijän oikeuksien vuoksi: Come to Finland valmistaa julisteista myös uusiotuotteita.
Julisteet loivat Suomi-kuvaa ja niistä on nähtävissä, millaisessa maailmassa elettiin. Esimerkiksi 1900-luvun alussa matkailua harrastivat varakkaat pariskunnat ja matkoille lähdettiin ilman lapsia.
Matkaa taitettiin laivoilla, piipusta tupruttavat savut ikuistettiin myös julisteisiin – savut olivat merkkinä kehityksestä.
– Nykyisinhän savuja ei matkailujulisteissa voisi ollakaan, Londen toteaa.
Myöhemmin julisteissa alkoivat näkyä lentoliikenne ja Finnair sekä rautatiet. Joistain matkailujulisteista saa sellaisen kuvan, että junalla pääsee Suomen ihan jokaiseen kolkkaan.
– Aukusti Tuhkan rautateiden rengasmatkat -juliste (1937) kertoo hyvin suomalaisesta ihannemaisesta: metsää ja järviä, talot kaukana toisistaan.
Jo sata vuotta sitten oltiin kuitenkin huolissaan massaturismista ja sen vaikutuksista Suomeen. "Tule nyt, ennen kuin Suomen charmi ja raikkaus katoavat", viestitetään matkailujulisteessa.
Suomalaisten matkailujulisteiden aiheita olivat esimerkiksi Helsinki, Turku, Viipuri ja Olavinlinna.
Vuonna 1930 alkoi julisteissa tulla esille Lappi. Näyttelyn ainoan naistaiteilijan Ingrid Baden vuonna 1936 julkaistussa julisteessa on tuntureita ja revontulia.
– Tämän ruotsalaisen taiteilijan sukulaisia löytyi, ja heille tuli aivan yllätyksenä, että Bade oli tällaisen julisteen aikanaan tehnyt, Londen kertoo.
1950-luvun matkailujulisteissa alkavat näkyä jo lapset. Iloisissa julisteissa ollaan Lapin tuntureilla (jonne on menty junalla), sukset kainalossa ja ydinperheen iskällä piippu suussa. 1950-luvun julisteissa on paljon huumoria. Sitä Londen toivoisi näkevän enemmän myös nykyajan matkailumainonnassa ja Suomi-kuvan luomisessa.
1960-luvulla piirretyt matkailujulisteet alkoivat väistyä, kun värivalokuvat yleistyivät.
– Tyyli oli joka paikassa sama. Ihan kivoja, mutta vähän tylsiä, Londen toteaa.
Näyttelyssä nähdään myös tuoreita julisteita, koska Come to Finland -organisaatio on järjestänyt julistekilpailuita.
– Järjestämme niitä tulevaisuudessakin, ja seuraavan teemana on Järvi-Suomi.
Meri-Lapista matkailujulisteita vanhoja matkailujulisteita ei ole. Esillä on kuitenkin Kemi-viirejä 1950-luvulta.
