Kolumni

Tukea menetettyjen mainostulojen mukaan? -toivottavasti suomalainen kaupunkilehtikenttä säilyy mahdollisimman monipuolisena kriisin yli

-

Se tapahtui välittömästi, kun Suomen hallitus ilmoitti ensimmäisistä COVID-19 -taudin aiheuttamista poikkeustoimista. Ilmoitusten määrä Lounais-Lapissa väheni selkeästi.

Emmekä todellakaan ole Suomessa ainoita. Suomalaisen median taloudelliset toimintaedellytykset ovat heikentyneet nopeasti koronapandemian johdosta. Kaikkein kovimpia iskuja ovat ottaneet vastaan maksutta kotitalouksiin jaettavat Lounais-Lapin kaltaiset kaupunkilehdet, joiden liikevaihto koostuu kokonaan ilmoitusmyynnistä.

Tanssit, leffat, teatterit, konsertit, urheilutapahtumat ja kaikki muutkin tapahtumat ovat tauolla. Nykyisten rajoitustoimenpiteiden johdosta monet kaupunkilehtien tärkeät paikalliset ilmoittaja-asiakkaat ovat joutuneet supistamaan tai jopa ajamaan alas toimintansa. Moni suomalainen lehti on jo joutunut ilmestymistauolle tai harventanut ilmestymisrytmiään.

Me Lounais-Lapissa laitoimme lauantain lehtemme jakelun tauolle. Välillä lehti ilmestyy laihempana kuin normaalisti. Vaikka ilmaisjakelulehti on lukijoillemme ilmainen, ei sen tekeminen, painaminen ja jakaminen ole ilmaista.


Monelle lukijalle kaupunkilehti on tärkeä, joillekin jopa ainoa, paikallisen tiedon lähde. Lehti tavoittaa kaikki väestöryhmät heidän taloudellisesta tilanteestaan riippumatta.

Kaupunkilehden kautta on hyvä mahdollisuus saada tärkeä viesti perille myös sellaisille epidemian torjunnan kannalta tärkeille kohderyhmille, joiden tavoittaminen voi muuten olla vaikeaa.

Kaupunkilehden perinteinen tehtävä on toimia paikallisen elinvoiman edistäjänä. Poikkeustilanteessa ja varsinkin kriisin jälkeisenä aikana tämä tehtävä varmasti korostuu.


Liikenne- ja viestintäministeriö esitteli pikavauhtia tehdyn selvityksen journalismin tukemisesta koronakriisin aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan nimittämä selvityshenkilö toimittaja-kirjailija Elina Grundström esitteli tuloksia tiistaina. Suomalaista mediaa ei ole tuettu sitten lehdistötuen loppumisen. Grundström ehdottaa selvityksessä harkinnanvaraista koronatukea hankkeisiin, joilla vahvistettaisiin laadukasta paikallista tai alueellista journalismia, tutkivaa journalismia tai tavanomaista perusteellisempien juttukokonaisuuksien tuottamista sekä journalistisen sisällön lisäämistä digitaalisille alustoille.

Hän ehdottaa toimenpiteitä, jotka noudattelevat pohjoismaista tukimallia:  Siihen kuuluvat sekä valikoimaton tukimalli että harkinnanvaraisten tukien kokonaisuus. Tukia jakaa riippumaton lautakunta. Valikoimatonta tukea voi olla esimerkiksi tilausmaksujen arvonlisäveron poistaminen.

Kaupunkilehtiä tämä vaihtoehto ei lämmitä yhtään. Malli toimii vain tilattaville lehdille. Kaupunkilehdille luonteva lähtökohta olisi arvioida tukien tarvetta esimerkiksi koronaepidemian aikana menetettyjen ilmoitustulojen mukaan.

Toiveissa ovat toimivat ratkaisut, jotka auttavat akuuttiin tilanteeseen ja mahdollistavat suomalaisen kaupunkilehtikentän säilymisen mahdollisimman monipuolisena kriisin yli.