Suomi on laatinut ohjelman, jolla taistellaan antibioottiresistenssiä vastaan. Antibioottiresistenssi tarkoittaa tilaa, jossa antibiootit eivät enää tehoa.
Kyse ei ole mistään pienestä ongelmasta, sillä YK:n alaisen Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on ilmastonmuutoksen ohella suurimpia uhkia ihmiskunnalle ja eläimille. Jo nyt antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuolee joka vuosi 700 000 ihmistä. Jos kehitys jatkuu nykyisellään, vuonna 2050 määrä on jopa kymmenen miljoonaa ihmistä joka vuosi.
Asia ei ole Suomessa uusi: soljuvasti nimetty Bakteerien lääkeresistenssin torjuminen ja mikrobilääkepolitiikan kehittäminen -raportti ilmestyi jo vuonna 2000. Vajaan kahden vuosikymmen aikana asia on kuitenkin kasvanut lääkärien ammatillista kiinnostusta herättävästä detaljista valtaviin mittasuhteisiin.
– Antibiootit tekivät lääkäreistä ensin pelastajia, mutta nyt resistenssiongelma on kääntänyt asian toiseen suuntaan. Kyseessä on kuitenkin puhtaasti luonnon oma prosessi, joka on jatkunut miljoonia vuosia. Me olemme siinä olleet mukana vasta satakunta vuotta, muistutti raportin kirjoittajiin kuulunut ylilääkäri Antti Hakanen .
Turhat pillerit pois
Sairaana jokainen haluaa tervehtyä mahdollisimman nopeasti, mutta tarpeettomien pillerien popsiminen ei siihen auta. Ja parasta luonnollisesti olisi, jos ei sairastuisi ollenkaan.
– Aina pitäisi yhdessä lääkärin kanssa miettiä, tarvitaanko sitä lääkekuuria todella. Muita tärkeitä suojautumiskeinoja ovat hyvä hygienia ja rokotukset, luettelee Hakanen.
Virustauteihin antibiootit eivät tehoa, joten virusta potiessa niiden syöminen on turhaa. Bakteeritauteihin antibioottikuuri tehoaa, mutta se pitää muistaa syödä viimeistä pilleriä myöten.
Ja koska ihmiset matkustavat paljon, pätee tämä erityisen hyvin myös ulkomailla. Matkatoimistotkaan kun eivät aina muista – tai välttämättä edes halua – korostaa kohdemaan sairaustilannetta.
– Sairaudet ja niihin varautuminen sopivat aika huonosti yhteen, jos halutaan markkinoida aurinkoa, rentoutumista ja hyvää säätä, Hakanen naurahtaa.
Ohjelma luovutettiin perjantaina Helsingissä perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle (kesk.) ja maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle (kesk.). Leppä tuntui tilaisuudessa olevan aidosti ylpeä uudesta, keltavalkokantisesta propuskasta.
– Kovin moni maa maailmassa ei tällaiseen pysty. Meidän pitää pystyä kääntämään tämä osaamisemme myös esimerkiksi elintarviketeollisuuden hyväksi, Leppä intoili.