Suomessa ruvettiin maksamaan lapsen kotihoidon tukea 1980-luvulla, mutta kritiikki tukea kohtaan ei ole vuosien saatossa loppunut. Yksi keskeinen perustelu tuen lopettamisvaatimuksille on se, että tuki sortaa naisia. Tuki vähentää naisten työssäkäyntiä.
Lappilainen demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi vaati viime vuonna kotihoidon tuen lakkauttamista juuri tällä perusteella. Näkkäläjärven mielestä yhteiskunta ei voi pitää yllä järjestelmää, joka heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla (IL 3.10 2016).
Sdp ei ole ainoa puolue, joka pistäisi nykyjärjestelmän remonttiin. Innokkaimmin tukipalettia ovat uudistamassa kokoomus ja rkp. Kokoomuksen mallissa kotihoidon tuesta luovuttaisiin kokonaan ja tilalle tulisi nykytukea suurempi hoitoraha. Rkp lyhentäisi kotihoidontukikauden puoleen nykyisestä.
Sdp:n mallissa kotihoidon tuen sijasta maksettaisiin 600 euron vanhempainraha, jota voisi saada vuoden tai puolitettuna kahden vuoden ajan. Sdp:n mallin sanotaan muistuttavan SAK:n mallia.
Keskustelu kotihoidon tuen muuttamisesta on nyt ajankohtainen, sillä hallitus pohtii parhaillaan perhevapaiden uudistamista. Hallitus etsii keinoja nostaa työllisyysastetta ja poistaa kannustinloukkuja. Kevään puoliväliriiheen on ehkä silti turha ladata suuria odotuksia perhevapaiden muuttamisesta.
Vaikka eduskunnassa on paljon kannatusta kotihoidontuen muuttamiseksi, hallituksessa kokoomus voi jäädä yksin. Perussuomalaisten eroava puheenjohtaja, ulkoministeri Timo Soini on korostanut, ettei puolue hyväksy kotihoidontukeen mitään heikennyksiä. Myös keskusta pitää kiinni nykyisestä tuesta. Puolueen esittelemässä mallissa alle 2-vuotiaiden tuki olisi isompi kuin kaksi vuotta täyttäneiden tuki (LK/PS 11.3.).
Alma Median kyselynkään perusteella nykyisen tukijärjestelmän purkaminen ei näytä todennäköiseltä. Tuella on vahva kansan kannatus. Nykyisen linjan kannattajilla on kyselyn perusteella enemmistö kaikissa suurissa puolueissa.
Kyselyyn vastanneista 51 prosenttia pitäisi alle 3-vuotiaan lapsen vanhemmille maksettavan tuen ehdot ennallaan. Tukeen suhtautui kriittisesti 14 prosenttia ja tuen lopettaisi kokonaan vain kaksi prosenttia vastaajista.
Sitäkin voi miettiä, onko kotihoidontuki ainoa jarru, joka estää lapsia hoitaneita äitejä työllistymästä. Ruotsissa työmarkkinoiden yleisen ilmapiirin sanotaan olevan Suomea suosiollisempi töihin palaaville äideille.