Trumpin vir­ka­ri­kos­oi­keu­den­käyn­ti alkoi, re­pub­li­kaa­nien on va­lit­ta­va puo­len­sa

Suomalaistutkija odottaa usean senaattorin vielä muuttavan mieltään, vaikka se ei tuomioon riittäisikään. Aluksi senaatissa väitellään prosessin perustuslainmukaisuudesta.

Washington

Yhdysvaltain senaatissa alkoi tiistaina virkarikosoikeudenkäynti maan entistä presidenttiä Donald Trumpia vastaan. Edustajainhuone asetti Trumpin virkasyytteeseen kapinaan kiihottamisesta sen jälkeen, kun presidentin kannattajat olivat hyökänneet loppiaisena kongressirakennukseen.

Mellakoinnin yhteydessä kuoli viisi ihmistä. Nyt oikeutta käydään samassa salissa, jossa väkijoukko mellasti vain reilu kuukausi sitten. Turvajärjestelyt Washingtonissa ovat edelleen tiukkoja, ja pääkaupungin rauhaa on yhä turvaamassa tuhansia kansalliskaartin sotilaita.

Asian käsittely alkoi keskustelulla siitä, onko prosessi ylipäänsä perustuslain mukainen. Trumpin asianajajien mukaan virkarikosoikeudenkäynti on perustuslain vastainen, koska Trump ei ole enää presidentti, vaan "yksityinen kansalainen."

Pääsyyttäjänä oikeudenkäynnissä toimiva demokraattinen kongressiedustaja Jamie Raskin perusteli avauspuheenvuorossaan oikeudenkäynnin perustuslaillisuutta.

– Heidän (Trumpin asianajajien) argumenttinsa on, että jos tekee virkasyytteen arvoisen rikkeen virkakautensa viimeisinä viikkoina, siitä ei ole perustuslaillisia seurauksia, Raskin sanoi.

"Moni republikaani pohtii asemaansa"

Väitöskirjatutkija Jani Kokko on useimpien muiden Yhdysvaltain-asiantuntijoiden kanssa samaa mieltä siitä, että senaatti tuskin lopulta tuomitsee Trumpia. Se vaatisi kahden kolmasosan enemmistön eli kaikkien demokraattien lisäksi vähintään 17 republikaanisenaattorin tuen.

Kokko kuitenkin uskoo, ettei Trumpia vastustavien republikaanisenaattoreiden lukumäärä jää nykyiseen viiteen.

– Aika iso osa tästä 50 hengen (republikaani)senaattorijoukosta pohtii omaa asemaansa historiassa, Kokko Jyväskylän yliopistosta kuvailee tuntoja Capitol-kukkulalla.

Ratkaisevaksi voi muodostua senaatin republikaaneja johtavan Mitch McConnellin kanta.

– Jos hän antaa puollon sille, että Trump pitää tuomita, niin silloin se avaa pidäkkeet muilta senaattoreilta, jotka asiaa vielä pohtivat, Kokko arvioi.

Hänen mukaansa oikeudenkäynnin aikana on kiinnostavaa seurata, kuinka republikaanisenaattorit reagoivat todistusaineistoon tapahtumista kongressissa. Kokko ennustaa materiaalin viesteineen ja videokuvineen olevan "aika rankkaa kamaa".

Politiikkaa, ei juridiikkaa

Toisaalta senaattoreiden mielissä on oma poliittinen tulevaisuus, joka on osalla katkolla jo kahden vuoden päästä välivaaleissa. Kokon mielestä republikaanipuolueen oman tulevaisuuden kannalta pesäeroa ex-presidenttiin kannattaisi ryhtyä tekemään.

– Jos republikaanipuolue nyt nauliutuu kiinni Trumpiin, se on tappioiden tie. Heitä pönkittää enää oikeastaan vaalijärjestelmä, joka on pitänyt heidät siinä ylisuuressa vallassa kiinni, Kokko arvioi.

Virkarikosoikeudenkäynnille tyypillisesti kyse on poliittisesta laskelmoinnista, ei niinkään siitä, mitä Trump teki tai ei tehnyt.

– Eihän tällä juridiikan kanssa ole juuri mitään tekemistä. Jos olisi, Trump olisi tuomittu jo ensimmäisessä (virkarikos)oikeudenkäynnissä, Kokko arvioi.

Trump on ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti, joka on asetettu virkasyytteeseen kahdesti. Ensimmäisen virkasyytteensä hän sai joulukuussa 2019 Ukraina-skandaalin takia.

Valkoisen talon mukaan presidentti Joe Biden ei aio käyttää aikaansa ainakin ensi viikolle jatkuvan oikeudenkäynnin seuraamiseen. Biden ei ole ottanut kantaa Trumpin tuomitsemiseen, vaan on todennut asian olevan senaatin käsissä.