Trumpin Venäjää myö­täi­le­vät lau­sun­not huo­let­ta­vat mo­lem­min puolin At­lant­tia

Kotikentällä tyrmäys oli poikkeuksellisen kova - Tutkija: "Tiesin, että tästä tulee iso skandaali"

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Venäjää myötäilevät lausunnot Helsingissä herättävät huolia molemmin puolin Atlanttia. Trumpin kyky ja halu puolustaa läntistä demokratiaa on Helsingin tapaamisen jälkeen yhä kyseenalaisempaa, arvioi transatlanttisiin suhteisiin ja EU:n ulkopolitiikkaan erikoistunut tutkija Paul Ivan EPC-tutkimuslaitoksesta.

Ivan viittaa Trumpin kommentteihin Venäjän väitetystä sekaantumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Trump sanoi tiedotustilaisuudessa Putinin rinnalla, ettei ole syytä uskoa Venäjän sekaantuneen vaaleihin, koska Putin itse vahvasti kiistää asian.

Yhdysvalloissa kommenteista nousi poikkeuksellisen raju myrsky, joka jätti kokouksen muun annin täysin varjoonsa. Trumpin tulkittiin asettuneen Venäjän puolelle amerikkalaisia tiedusteluelimiä vastaan. Trump ei suoraan vastannut kysymykseen siitä, uskooko hän Putinia enemmän kuin omia tiedustelupalvelujaan. Käytännössä Trump kuitenkin asetti Putinin sanan vähintään yhtä luotettavaksi kuin omien tiedusteluviranomaistensa yksiselitteiset lausunnot siitä, että Venäjä häiritsi vuoden 2016 vaaleja.

–  Se oli hämmästyttävää. En muista koskaan kuulleeni tällaista Yhdysvaltain presidentiltä. Totta kai se kasvattaa huolia ja kysymyksiä hänestä myös tällä puolen Atlanttia, Ivan sanoi STT:lle.

Ivanin mukaan Trumpilla olisi ollut tilaisuus lähettää Helsingistä vahva viesti kansainväliselle yleisölle siitä, että hän puolustaa läntistä demokratiaa ulkopuolisilta hyökkäyksiltä.

–  Hän menetti sen tilaisuuden kertakaikkisesti. Se vähentää Yhdysvaltain vaikutusvaltaa ja heidän uskottavuuttaan poliittisena toimijana.

Trumpin puolustajatkin vastustivat

Yhdysvalloissa myös Trumpin omaa puoluetta edustavat republikaanipoliitikot sanoutuivat selväsanaisesti irti Trumpin puheista. Jopa presidentin luottokanava Fox News moitti Trumpin esiintymistä.

Pohjois-Amerikan tutkimuksen John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen Turun yliopistosta pitää sekä Trumpin lausuntoja että niiden aikaansaamia reaktioita poikkeuksellisena

–  Heti, kun kuulin Trumpin lausunnon, tiesin, että tästä tulee iso skandaali ja että tätä ei niellä Yhdysvalloissa, Heiskanen kertoo STT:lle.

Vielä on vaikea arvioida, miten merkittävä ja pitkäkestoinen Trumpin välirikko puolueeseensa on. Helsingin tapaamisen jälkeen kukaan ei kuitenkaan voi enää väittää, että kritiikki Trumpia kohtaan on puoluepolitisoitunutta, huomauttaa tutkija Ville Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista.

Trumpin kaveeraaminen Venäjän kanssa voi vaikeuttaa republikaanien asemaa kongressin välivaaleissa, jotka ratkeavat marraskuussa. Sinkkosen mukaan Trumpin kannattajat ovat aiemmissa mielipidekyselyissä olleet keskimääräistä vähemmän kriittisiä Venäjää kohtaan. Republikaanien kannatuskäyrän kehitys tulevissa kyselyissä määrittänee sitä, miten pitkälle puolue on valmis sietämään Trumpin puheita.

Euroopan näkökulmasta Helsingin tapaaminen tärkein anti on Paul Ivanin mielestä se, että EU:n tulisi toimia yhä tiiviimmin yhdessä. Muun muassa Saksassa on korostettu jo pidempään, että Eurooppa ei voi enää laskea Yhdysvaltain varaan samaan tapaan kuin ennen.

–  Mielestäni nyt on hyvä hetki keskittyä itseemme, Ivan summaa.