Trump vastaan Clin­ton: kumman ta­lous­kelk­kaan hyp­päi­sit?

Republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump piti taloutta koskevan linjapuheen aiemmin tällä viikolla. Kilpakumppani Hillary Clinton seuraa perästä torstaina illalla Suomen aikaa.

Trump tarjoaa yhdysvaltalaisille laajoja veronalennuksia, Clinton nostaisi rikkaimpien veroja.

Kumman talouskelkkaan hyppäisit, jos olisit yhdysvaltalainen? Tässä muutamia poimintoja Donald Trumpin ja Hillary Clintonin jo esittelemistä talousnäkemyksistä.

1. Verot

Trump: Vähentäisi nykyiset seitsemän veroluokkaa kolmeen: 12, 25 ja 33 prosenttia. Leikkaisi roimasti yhteisöveroa: 35 prosentista 15 prosenttiin. Mainostaa uudistusta suurimmaksi verouudistukseksi sitten Ronald Reaganin , jonka kausilla korkein veroluokka laski 70 prosentista 28 prosenttiin.

Nykyisin korkein liittovaltion tuloveroprosentti on 39,6. Yhdysvalloissa noin 45 prosenttia kansalaisista ei maksa liittovaltion tuloveroa, joko pienten tulojen tai riittävien vähennysten vuoksi. (Osavaltioilla on omia verojaan.)

Trump lopettaisi kokonaan perintöveron. Suunnitelma hyödyttäisi eniten rikkaita, sillä veroa pitää maksaa vasta, kun yksittäisen ihmisen kuolinpesän arvo ylittää 5,45 miljoonaa dollaria.

Haluaa tehdä yhteisöverosta globaalisti kilpailukykyisen ja tehdä Yhdysvalloista "maailman houkuttavimman sijoituspaikan".

Trumpin veronalennukset koskisivat kaikkia, mutta hyödyttäisivät suhteessa eniten varakkaimpia.

Clinton: Clintonin suunnitelma on varsin toisenlainen. Hän lisäisi yli 5 miljoonaa dollaria vuodessa ansaitseville 4 prosentin lisäveron, mikä Tax Foundationin mukaan loisi käytännössä uuden, 43,6 prosentin marginaaliveroasteen. Yhdysvaltalaisista veronmaksajista 0,1 prosenttia ansaitsee yli 5 miljoonaa dollaria vuodessa.

Kannattaa myös "Buffettin sääntöä", ehdotusta, joka pyrkii varmistamaan, että yli miljoona dollaria vuodessa ansaitsevat maksavat ainakin 30 prosenttia veroja eivätkä venkoile läpi verotuksen porsaanreikien.

Perintöveron Clinton palauttaisi vuoden 2009 tasolle, jolloin vero alkoi juosta 3,5 miljoonan dollarin omaisuudesta ja veroprosentti oli 45.

Lisäksi Clinton poistaisi esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden veroedut ja palkitsisi verotuksessa Yhdysvaltoihin sijoittavat yritykset.

Tax Policy Centerin mukaan 95 prosenttia verojen korotuksista osuisi rikkaimpaan yhteen prosenttiin. Alempituloiselta 95 prosentilta verot eivät muuttuisi ollenkaan tai vain vähän.

2. Kauppasopimukset

Trump: Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus (Nafta) neuvoteltava uusiksi. Eroon Tyynenmeren valtioiden TPP-kauppasopimuksesta. Nimetään Kiinan valuuttamanipulaattoriksi. Tulleja "huijaaville maille", 35 prosenttia meksikolaisille tuotteille ja 45 prosenttia kiinalaisille.

Clinton: Kääntänyt kelkkansa TPP:n suhteen, nyt myös hän vastustaa sitä. Sanoo, että tullit johtaisivat kauppasotaan.

3. Minimipalkka

Trump: Trump on aiemmissa haastatteluissa sanonut "ei kiitos" ajatukselle 15 dollarin minimituntipalkasta, mutta myöhemmin myös kommentoinut tutkivansa asiaa ja ajattelevansa, että ihmisten täytyy saada enemmän.

Clinton: Tahtoisi nostaa liittovaltiotason minimipalkan nykyisestä 7,25 dollarista tunnilta 12 dollariin tunnilta. Tahtoo hoiva- ja palvelualan ammateista "hyvin maksavia" töitä. Tukee ammattiliittoja ja palkitsisi yrityksiä, jotka jakavat voittonsa työntekijöiden kanssa.

4. Perheet ja koulutus

Trump: Yksi Trumpin erikseen esiin nostamista asioista on lasten päivähoidon kustannusten verovähennysoikeus. Ajatus sai heti kritiikkiä, koska ei juuri auta pienituloisimpia perheitä. Trump on tosin myös sanonut, että pienituloisia perheitä voitaisiin tukea jollain toisella tavalla kuin verotuksen kautta.

Palkalliseen perhevapaaseen Trump on suhtautunut haastatteluissa varovaisesti ja epäillyt sen vaikutuksia kilpailukykyyn.

Opintolainoihin ja yliopistokoulutuksen koviin kuluihin Trumpin kanta on ollut epäselvä. Kun Trumpilta kysyttiin aiemmin tänä vuonna ilmaisesta yliopistokoulutuksesta, hän huomautti, ettei ilmaista koulutusta ole olemassakaan: lopulta sen maksavat veronmaksajat. On toisaalta kommentoinut myös matalampien opintolainan korkojen puolesta ja sanonut, ettei valtion pitäisi tehdä rahaa opintolainoilla.

Clinton: Myös Clinton vaatii laadukasta ja sopuhintaista päivähoitoa kaikille, mutta ei ole ainakaan toistaiseksi nostanut sitä esiin samalla tavalla kuin Trump eikä puhu verovähennysoikeudesta. Clintonin mielestä lapsenhoitokuluihin saisi mennä enintään kymmenen prosenttia tuloista.

Clinton tahtoisi kaikille 12 viikon palkallisen perhevapaan lasten hoitoon, sairaan perheenjäsenen hoitoon tai omasta sairaudesta toipumiseen.

Clintonin listalla on korkealla myös opintolainojen korkojen uudelleenjärjestelymahdollisuus ja mahdollisuus ilmaiseen collegeen.

5. Sääntely ja ympäristö

Trump: Uusien säädösten teko jäihin määräajaksi. Haluaa jokaiselta liittovaltion virastolta listan sen määräämistä säännöksistä. Nämä pitäisi arvottaa tärkeysjärjestykseen esimerkiksi terveyden ja turvallisuuden kannalta. Tämän jälkeen Trump harkitsisi vähiten tärkeiden säädösten poistamista.Ottaisi erityistarkasteluun mm. puhtaan energian ohjelman, vedenkäyttösäädökset ja hiilikaivosten jäädytetyt luvat.

Haluaa eroon Pariisin ilmastosopimuksesta ja lopettaisi YK:n ilmastonmuutosohjelmien tukemisen. Kannattaa Kanadasta tulevaa, kiisteltyä Keystone-öljyputkea.

Clinton: Haluaisi tehdä Yhdysvalloista puhtaan energian supervallan. Suunnitelman mukaan maahan olisi asennettu puoli miljardia aurinkopaneelia Clintonin ensimmäisen kauden loppuun mennessä.

Lähteinä: Clintonin ja Trumpin viralliset kampanjasivustot, BBC, ABC News, Fox News, Tax Foundation, Tax Policy Center
Ilmoita asiavirheestä