Yhdysvaltojen presidentin vaatima muuri on uhka luonnon monimuotoisuudelle eli elonkirjolle.
Vaikka muurilla pyritään estämään luvatonta maahantuloa, niin samalla se estäisi myös eläinten liikkumista ja kasvien levittäytymistä niiden luontaisella elinalueella.
Tutkijat ovat varoittaneet muurin luontovaikutuksista jo pitkään, käytännössä yhtä kauan kuin muurista on vakavasti puhuttu.
Jo nykyiset aidat ovat pirstoneet luontoa
Yhdysvaltojen ja Meksikon välisen rajan rakenteet ovat jo nykyisellään pirstoneet elinympäristöjä. Erilaisia raja-aitoja on lähes 600 kilometrin matkalla, minkä lisäksi matalampaa ajoneuvoestettä on rakennettu kutakuinkin yhtä paljon.
Jo vuonna 2011 tehdyssä tutkimuksessa havaittiin 56 selkärankaisen lajin kärsineen rajan aitaamisesta erityisesti Kaliforniassa. Tuolloin arvioitiin, että rajarakenteet lisäsivät suoraan useiden lajien sukupuuttoriskiä jommalla kummalla tai molemmilla puolilla rajaa.
Näihin lajeihin kuului esimerkiksi sammakkoeläimiä ja matelijoita.
Jo nykyiset aidat ovat pirstoneet luontoa
Donald Trumpin visioima muuri on pahentamassa tilannetta rajustii, sillä suunnitelma ei ole massiivinen vain mittakaavaltaan.
Luonnon näkökulmasta hyvin oleellinen piirre on yhtenäisyys: muuri muodostaisi yli 3000 kilometriä pitkän, kiinteän leviämisesteen. Muuria tulisi lisäksi sellaisille elonkirjon kannalta merkittävimmille alueille, joissa raja-aitoja ei tällä hetkellä ole.
Seuraukset olisivat mittavia, varoittavat tutkijat syksyllä Bioscience -tiedejulkaisussa ilmestyneessä artikkelissaan.
Artikkeli on tiedemaailmassa poikkeuksellinen, sillä sen alkuperäiset kirjoittajat ovat pyytäneet tutkijoita lisäämään oman nimensä mukaan vedotakseen hallintoon muurin luontohaittojen vähentämiseksi.
Allekirjoittajia on lähes 50 maasta yhteensä yli 2 500.
Yli 60 uhanalaisen lajin elinalueen kautta
Rajaseudulla on tutkijoiden mukaan kuusi erilaista luontotyyppivyöhykettä. Ne ulottuvat autiomaasta kosteikkoihin ja erilaisista metsätyypeistä rannikoille.
Luonnon monimuotoisuutta nimenomaan rajavyöhykkeellä lisää sen sijainti trooppisen ja arktisen ilmastovyöhykkeen välissä. Muuri kulkisi myös viiden erityisen monimuotoisuusalueen läpi.
Tutkijoiden mukaan muuri halkoisi yli 1 500 eläin- ja kasvilajin luontaisen elinympäristön. Yli 60 lajia on luokiteltu uhanalaisiksi.
Luvut eivät kuitenkaan sisällä selkärangattomia. Niiden myötä suurimmat arviot muurin vaikutukselle alttiista lajeista nousevat jopa kymmeneen tuhanteen.
Perimä köyhtyy ja sopeutuminen vaikeutuu
Muurin uhka on samanlainen kuin muunkin rakentamisen.
Elinympäristöjen pirstoutuminen erottaa niissä eläviä lajeja pienempiin ja toisistaan erillisiin populaatioihin. Seuraukset on osoitettu ekologisissa tutkimuksissa moneen kertaan köyhtyvästä perimästä lisääntymisongelmiin ja tautiriskeihin.
Kasveilla vaikutus olisi pitkälti perimään liittyvää ja samalla hidasta.
– Eläimillä fyysinen este vaikeuttaa veden- ja ruuanhakua tai tekee sen mahdottomaksi, tutkijat huomauttavat.
Kulkuvaikeudet haittaavat lisäksi lajien sopeutumista ilmastonmuutokseen.
Huomiotta ei tutkijoiden mukaan voi jättää myöskään yhtenäiseen muuriin liittyvää ihmistoimintaa melu- ja valosaasteineen.
Muuri estäisi vuodenaikaisvaellukset
Myös lisääntymiskumppanin löytäminen tai luontainen muutto ja vaellus voivat estyä.
Esimerkiksi amerikanlampaan uhanalainen alalaji liikkuu vuodenaikojen ja lisääntymisajan mukaan Kalifornian ja Meksikon välisen rajan molemmin puolin.
Tutkijat kantavat huolta myös uhanalaisten meksikonsuden ja hanka-antiloopin mahdollisuuksista säilyttää alueilla elävien, pienten esiintymiensä elinkelpoisuus.
Joillakin lajeilla osa niiden esiintymisalueesta jäisi Yhdysvaltojen puolella niin pieneksi, että lajien säilyminen maan lajistossa voisi vaarantua. Tällaisia ovat esimerkiksi jaguaari ja oselotti.
Jopa tieteelle uusi laji voi olla vaarassa
Suuri osa lintulajeista ja monet lentävät hyönteiset todennäköisesti selviäisivät paljon vähemmällä kuin nisäkkäät. Kaikki linnut, kuten alueella elävä uhanalainen ruostevarpuspöllö, eivät kuitenkaan ole huippulentäjiä.
Sama koskee monia hyönteisiä – joskin niiden kohdalla Trumpin vaihtoetona esittämä verkkoaitamainen muuri voisi hieman helpottaa siirtymistä.
Häviäjiä on silti myös selkärangattomissa.
Muurin reitti on linjattu kulkemaan Teksasissa sijaitsevan, 200 perhoslajin suojeluun panostaneen kansallisen perhoskeskuksen kautta. Alueella elää muun muassa uhanalainen ja monella tapaa ikonimaisessa asemassa oleva, rajan yli vaeltava monarkkiperhonen.
Tuoreimmat tiedot koskevat samalla alueella tavattavia harvinaisia mehiläislajeja, joiden tutkimista muurin uhka on lisännyt. Parhaillaan selvitetään löytyikö suojelualueelta loppusyksyllä peräti tieteelle uusi laji.
Rakentamisessa voidaan sivuuttaa ympäristölakeja
Tutkijoiden vetoomus ei ole ainoa väylä, jolla muurin luonnolle aiheuttamaa uhkaa yritetään estää tai edes hillitä.
Luonto on jäämässä jalkoihin syistä, jotka ovat jo George W. Bushin hallinnon peruja.
Kongressi hyväksyi vuonna 2005 lain, joka antaa sisäisen turvallisuuden virastolle oikeuden poiketa esimerkiksi ympäristön- ja luonnonsuojelulaeista, jotka muuten vaikeuttaisivat rajaturvallisuusrakenteiden tekoa.
Siksi myös muurin rakentaminen voisi edetä ilman kattavaa ympäristövaikutusten arviointia ja seurantaa. Lakeja koskevat poikkeamiset toimivat myös takautuvasti: jo rakennettujen aitausten vaikutuksia ei ole voitu kunnolla tutkia.
Defenders of Wildlife -suojelujärjestö on yrittänyt saada poikkeuksia oikeuden käsittelyyn, mutta toistaiseksi laihoin tuloksin. Järjestö on kuitwenkin ilmoittanut tiivistävänsä taistelua, jos muurin rakentaminen alkaa näyttää todennäköiseltä.