Suomessa on noin 277 000 yli 80-vuotiasta, mutta kaikki he eivät ole tietenkään samanlaisia.
74-vuotiasta huolettaa jo nyt, miten häneen vanhainkodissa suhtaudutaan, kun hän sinne parin vuoden päästä saattaa joutua.
Transvestiittina elävä ja Setan Yhdenvertainen vanhuus -projektin keulahahmo Hakokorpi pitää siitä, että hän saa pukea mekon päälle ja laittaa hieman meikkiä.
- Suurin toive on, ettei pistettäisi määrättyyn ruotuun ja hoitaja sano: "älä sinä höpsi, eivät miehet semmoista käytä", kun pyydän mekkoa päälle.
Vanhustyön projektin myötä Hakokorpi on viime vuodet pyrkinyt välittämään tietoa seksuaalivähemmistöistä vanhainkoteihin, jotta erilaisiin vanhuksiin voitaisiin suhtautua avoimesti.
Pelko yksinäisyydestä ja hyväksytyksi tulemisesta eivät ole kuitenkaan vain seksuaalivähemmistöjen huoli. Samojen asioiden parissa kamppailevat myös monet muut eri vähemmistöryhmiin kuuluvat vanhukset, kuten romanit, saamelaiset ja yhä enenevässä määrin kasvava ikääntyvien maahanmuuttajien joukko.
Ikääntyvien somalinaisten parissa Jade-projektissa työskentelevä Hamdi Moalim pitää ensiarvoisen tärkeänä, että iäkkäätkin maahanmuuttajat saisivat laadukasta suomen kielen opetusta tai pääsisivät kommunikoimaan suoraan omalla äidinkielellä. Nyt suomen kielen opetus on hyvin vähäistä.
- Mitä olen huomannut omista asiakkaistani, heillä on suuri tarve tuoda ääntään kuuluviin. He ovat itsenäisiä naisia, ja heillä on suuri elämä takana. Nyt he ovat kuitenkin (tulkatessa) jonkun toisen ohjattavana ja se murentaa itsearvostusta. Olen kuitenkin projektin aikana huomannut, että heistä on tullut paljon rohkeampia ja itsenäisempiä, kun he saavat puhua omalla kielellään.
Sekä Setan Yhdenvertainen vanhuus -projekti että Jade-projekti ovat osa Raha-automaattiyhdistyksen ja Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä̈ -ohjelmaa.
Ohjelman puitteissa teetettiin syyskuussa Taloustutkimuksella mielipidekysely, jossa yli tuhannelta suomalaiselta kysyttiin mielipiteitä vanhustyöstä.
Erityisesti suomalaiset haluaisivat vähemmistöt mukaan vanhuspalveluiden suunnitteluun, ja että vanhuksia kohdeltaisiin aiempaa enemmän yksilöinä.
- Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osalta esimerkiksi Frankfurtissa on palvelutaloissa käytössä yhdenvertaisuusmittareita, ettei syrjintää tapahtuisi. Vähemmistöjen edustajista iso osa on aika näkymättömissä vanhuspalveluissa. He oikeastaan loistavat poissaolollaan, toteaa Eloisa ikä -ohjelman ohjelmapäällikkö Reija Heinola Vanhustyön keskusliitosta.
Ohjelman takana olevat haluaisivatkin, että sote-uudistusta tehtäessä eri palvelutaloista löytyisi erityisosaamista vähemmistöjen huomioonottamisessa.