Tornionjoen yli Torniossa kulkeva silta on ainoa erittäin huonokuntoiseksi luokiteltu silta Lapissa. Vuonna 1979 rakennetun sillan kantavissa rakenteissa ei ole vaurioita, vaan vikaa on kannen pintarakenteissa ja vedenerityksessä.
–Missään tapauksessa se ei ole vaarallinen. Ihan turvallisesti sillalla voi ajaa eikä tarvitse pelätä, että se romahtaisi, sanoo siltainsinööri Jaakko Myllylä Lapin ely-keskuksesta.
Sillan päällyste reikiintyy helposti, koska kannen alapuolisiin rakenteisiin vuotaa vettä.
–Isolla sillalla viat kertautuvat. Siksi se on erittäin huonokuntoisten listalla.
Tarkoitus on aloittaa korjauksen suunnittelu parin vuoden aikana ja kunnostus mahdollisesti viiden vuoden sisällä.
Katso videolta, miltä Lapin huonokuntoisin silta näyttää:
Koska silta on iso ja sen korjaaminen kallista, perustienpidon rahoitus ei riitä, joten erillisrahaa pitää anoa Liikennevirastosta suunnitteluun ja korjaukseen.
Työ maksaa vähintään miljoona euroa.
Lapilla on tänä vuonna käytössä 2,6 miljoonaa euroa siltojen korjaukseen. Sillä maksetaan sunnittelu- ja huoltotyöt. Vuosittain summa on lähes samaa luokkaa.
–Kunnostettua saadaan 4–5 siltaa. Huonokuntoiseksi Lapissa on luokiteltu 40 siltaa, joita saadaan remonttiin pikkuhiljaa.
Lapissa on 1350 maantiesiltaa, joiden kunnossapidosta vastaa ely-keskus. Kantavuutta tarkkailee ja siitä vastaa Liikennevirasto.
Yleistarkastus tehdään viiden vuoden välein ja tutkitaan siltojen kunto.
–Huonokuntoisiksi havaituille silloille tehdään erikoistarkastus, joka on suunnittelun lähtökohta. Tutkimukissa tarkennetaan sillan viat.
Sen perusteella silta otetaan korjauslistalle. Myllylän tehtävä on valita, mitä siltaa milloinkin aletaan korjata.
Peruskorjauksen tarpeeseen vaikutavat muun muassa päällysteiden alla olevan vesieristeen vuotaminen, betonin rapautuminen, kaiteiden puutteet
Kovin kiireellistä remonttia vaativia siltoja ei ole. Tänä vuonna korjaussuunnitelmaa tehdään esimerkiksi Tervolan Suukosken sillasta.
–Se on huonokuntoinen, mutta ei sekään hätätapaus ole.
Raskasta liikennettä rajoitetaan, kun sillan kantavuus alkaa olla sitä luokkaa, ettei isompia rekkoja ja koneita uskalleta sillalle päästää.
Painorajoitettuja siltoja on Lapissa parhaillaan 39. Ne ovat vähäliikenteisillä teillä.
Kemijärven rautatiesillalla havaittiin pari vuotta sitten rakennusaikana, että betoni oli huonolaatuista. Silta jouduttiin valamaan uudelleen.
–Samalla selvitettiin viime vuosina valmistuneita siltoja, mutta ongelma ei ollutkaan niin vakava kuin aluksi epäiltiin.
Sillat ovat Myllylän mukaan pääosin hyvässä kunnossa Lapissa verrattuna maan muihin siltoihin. Kunnon talvi pelastaa tilannetta varsinkin alueen pohjoisosissa.
–Pakkastalvet ovat etu siltojen kunnolle. Nolla-asteen pinnassa olevaa säätä ei paljon ole. Pahinta on, kun vesi sulaa ja jäätyy sillan rakenteissa.
Siltojen rakenteita ja kansia säästää sekin, ettei teitä suolata.
Liikenteen määrällä on myös merkitystä. Raskas liikenne kuluttaa siltaa, kun henkilöautoliikentellä ei sillan kuntoon ole suurta vaikutusta. Eniten rasittuvat päätiet, kuten valtatiet 4 ja 21, joilla liikkuu eniten raskasta liikennettä.
Lapin sillat
Lapissa on yksi erittäin huonokuntoiseksi ja 40 huonokuntoista luokiteltua siltaa.
Lapissa on 1350 maantiesiltaa, joiden kunnossapidosta vastaa Lapin ely-keskus ja kantavuudesta Liikennevirasto.
Lisäksi kunnilla ja kaupungeilla on omia siltoja, Metsähallituksella siltoja metsäautoteillä ja yksityisillä omia siltoja yksityisteillä. Ne huolehtivat siltojensa kunnosta ja korjauksista.
Tänä vuonna Lapin ely-keskus korjaa muun muassa Vähähaaran sillan Nelostiellä Kemissä, Kuijasjoen ja Sammaljoen sillat Ylitorniolla, Riipijoen sillan Sodankylässä ja Jouttijoen sillan Rovaniemellä.
Suomessa on noin 14 200 ely-keskusten huolehtimaa maantiesiltaa. Erittäin huonokuntoisia niistä on Liikenneviraston mukaan 76 ja huonokuntoisia 554.