Tor­nioon saadaan uusi va­lo­fes­ti­vaa­li, joka jär­jes­te­tään pi­meim­pä­nä aikana

Tapahtumia kehitetään asiakaslähtöisesti ja myös yrittäjiä halutaan mukaan järjestämään tapahtumia

Uuden vuoden ilotulituksia on koronan vuoksi peruttu monessa paikassa. Niin myös Torniossa.
Uuden vuoden ilotulituksia on koronan vuoksi peruttu monessa paikassa. Niin myös Torniossa.
Uuden vuoden ilotulituksia on koronan vuoksi peruttu monessa paikassa. Niin myös Torniossa.
Kuva: Kontiainen Jarmo

Tornio saa aivan uuden kaupunkifestivaalin. Ensi vuoden marraskuussa kaupungissa järjestetään poikkitaiteellinen valofestivaali, jonka suunnitteleminen on jo aloitettu.

– Tapahtuman toivotaan piristävän vuoden pimeintä aikaa ja myös tuovan Tornion tapahtumakalenteriin mielenkiintoisen lisän, kertoo Tornion tapahtumia kehittävä projektikoordinaattori Pauliina Silvén-Alamartimo.

Silvén-Alamartimo kehittää kaupungin tapahtumia EAKR-rahoitteisessa hankkeessa. Hän kertoo, että projektin tärkeänä tavoitteena on saada paikalliset yrittäjät osaksi tapahtumien kehittämistä. Esimerkiksi tulevaan marraskuiseen valofestivaaliin yrittäjien olisi varsin helppo ottaa osaa esimerkiksi valaisemalla omaa liiketilaansa.

– Valofestivaalista tulee juttu, joka palvelee kaikkia asukkaita ja sen ympärille voidaan järjestää monenlaista ohjelmaa.

Tornion ja Haaparannan yhteistä uuden vuoden Happy New Twice -tapahtumaa on kehitetty palvelumuotoilun avulla. Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelujen kehittämistä muotoilun menetelmin. Sen keskeisenä tavoitteena on palvelukokemuksen käyttäjälähtöinen suunnittelu siten, että palvelu vastaa sekä käyttäjien tarpeita että palvelun tarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita.

Tornion ja Haaparannan uuden vuoden tapahtuma on aikaisemmin ollut varsin lyhyt.

– Nyt tapahtumaa on mietitty asiakaslähtöisesti: mitä muuta ihmiset haluaisivat tehdä kuin katsoa ilotulitusta, millaisia palveluita heille voisi tarjota, jotta he viihtyisivät tai jäisivät vaikkapa yöksi Tornioon.

Tänä vuonna Tornion ja Haaparannan yhteinen uuden vuoden tapahtuma on kuitenkin peruttu, mutta Pauliina Silvén-Alamartimo toivoo, että tapahtumaa päästään kokeilemaan seuraavana uutena vuotena.

– On ollut ilo huomata, että paikalliset yritykset syttyivät ideasta heti, hän kertoo.

Tapahtumien järjestäminen voin olla kokemattomalle tapahtumanjärjestäjälle haastavaa. Silvén-Alamartimo kertoo, että niin paikallisia kuin myös ulkopaikkakuntalaisia tapahtumajärjestäjiä palvelemaan tuotetaan digitaalinen tapahtumajärjestäjän opas, joka sisältää tietoa muun muassa tapahtuman järjestämiseen vaadittavista luvista ja paikoista.

Lisäksi hanke järjestää neljä työpajaa.

– Ensimmäisessä työpajassa meillä oli sparraajana Oulun kaupungin tapahtumatuottaja Jarkko Halunen ja itse työpajan – ja myös tulevat työpajat – johti rovaniemeläisen Arctic Factory Oy:n muotoilujohtaja Julius Oförsagd. Ensimmäiseen striimattuna pidettyyn työpajaan osallistui reilut 20 toimijaa. Osallistujajoukko koostui mukavasti eri toimialojen edustajista. Työpajassa oli hyvä henki ja osallistujat kommentoivat esille nousseita asioita aktiivisesti. Ensimmäisen työpajan teema oli eri toimijoiden sitouttaminen, osallistaminen ja monipuolinen keskustelu siitä, mitä asioita Tornion tapahtumapuolella tulisi parantaa ja mikä ontuu. Työpajoihin toivomme mahdollisimman runsasta osallistumista, sillä nyt on aika puhua ja sanoa, mikäli Tornion tapahtumat kiinnostavat ja miten niitä halutaan kehitettävän, Silvén-Alamartimo kertoo.

Pauliina Silvén-Alamartimo on paluumuuttaja, kotoisin Torniosta. Hän asui kaksikymmentä vuotta Rovaniemellä, jossa hän työskenteli muun muassa matkailumarkkinoinnin parissa.

Tapahtumat ja matkailu liittyvät toisiinsa vahvasti.

Rovaniemi on isompi kaupunki, jossa on paljon nuoria opiskelijoita. Se näkyy tapahtumatarjonnassa. Samanlainen tapahtuma ei välttämättä toimi Torniossa, jossa väestöpohja ja ikärakenne on erilainen.

Projektikoordinaattori pohtii, että Tornion kannattaa pitäytyä omaleimaisessa tyylissään ja korostaa kaupungin omia vahvuuksia.

– Tapahtumien ei tarvitse olla isoja. Ja voisimme enemmän hyödyntää jokea ja merta: järjestää enemmän tapahtumia joen äärellä, Silvén-Alamartimo toteaa.

Torniossa järjestetään persoonallisia pitkän linjan tapahtumia, kuten Kalottjazz & blues sekä Peräpohjolan markkinat. Markkinoilla torniolaiset pukeutuvat historiallisiksi henkilöiksi ja näyttelevät käsikirjoitettuja pieniä kohtauksia. Hankkeen myötä näitä Tornion historiaan perustuvia hahmoja kehitetään eteenpäin ja heitä voi kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden aikana nähdä myös muissa tapahtumissa.

Silvén-Alamartimo nostaa tapahtumista esiin myös Suurpilkit, joka on oiva osoitus jokiympäristön hyödyntämisestä sekä torniolaisten kyvystä pitää hauskaa.

– Moni yritys järjestää työntekijöilleen virkistystapahtuman pilkeille. Samalla saunotaan ja käydään syömässä. Tapahtuma luo elinvoimaa kaupunkiin.