Tor­nion­laak­son tal­vi­ur­hei­lun Hall of Fame – maa­kun­ta­mu­seo nostaa esille pai­kal­li­sia le­gen­do­ja

Elin Pikkuniemi, Charlotte Kalla, Börje Salming, Jukka Ohtonen, Teura ja Musti olivat lajiensa huippuja.

Tornionlaakson maakuntamuseon va.amanuenssi Johanna Latvamäki asetteli 1960-luvulla käytettyä taitoluistelupukua. Jääurheilusta on esillä myös jääpallon grand old manin Matti Pajujen sirius jääpallomaila.
Tornionlaakson maakuntamuseon va.amanuenssi Johanna Latvamäki asetteli 1960-luvulla käytettyä taitoluistelupukua. Jääurheilusta on esillä myös jääpallon grand old manin Matti Pajujen sirius jääpallomaila.
Kuva: Sari Pelttari-Heikka

Tornionlaakson maakuntamuseo on nostanut esiin jokilaakson talvilajien legendoja. Vanhimmat nimet menevät viime vuosituhannen alkukymmenille, mutta on mukana myös vielä hiihtoladuilla mestaruuksista kamppaileva Tärännön hiihtokuningatar Charlotte Kalla.

MM-hiihtojen alla avattu näyttely ei keskity vain huippu-urheiluun, vaan kertaa tavallisten kyläläisten ja kaupunkilaisten urheiluhistoriaa. Esko-Pekka Mattila on koonnut taustatekstejä aina sadan vuoden takaa paikallisista sanomalehdistä. Materiaalista ei ollut pulaa, sillä urheiluelämä on ollut 1900-luvulla vilkasta Tornionjokilaaksossa.

– Urheiluseuroja oli joka kylällä useampia. Urheilu ja politiikka sekoittuivat useilla vuosikymmenillä. Urheiluseurojen taustalla olivat jääkäri-, suojeluskunta- ja lottajärjestöt ja toisella puolella työväenyhdistykset, kuten Torniossa työväenyhdistyksen urheiluseura Isku, joka ilmestyi seurakartalle jo 1910-luvulla. 1920-luvun lopulla ja 1930-luvulla voimistui vasemmiston vastainen ilmapiiri myös Tornioon ja kaupungin urheiluelämään. Isku lakkautettiin raastuvanoikeuden päätöksellä 1932. Iskua seurasi Tornion Kisa, joka vuoden sisään lakkautettiin. Tornion Tarmo perustettiin 1936 ja maan rauhoittuneen ilmapiirin vuoksi se pysty jatkamaan toimintaansa, summaa Mattila poliittista vääntöä seurojen välillä.

Tornionlaakson vanhimpia mestareita oli Kirunan Lasse, Erik Larsson, joka voitti olympiakultaa 1936.
Tornionlaakson vanhimpia mestareita oli Kirunan Lasse, Erik Larsson, joka voitti olympiakultaa 1936.
Kuva: Sari Pelttari-Heikka

Useissa seuroissa myös toisen maailmansodan jälkeen vaikuttivat lottaliikkeen ja suojeluskuntien taustahenkilöitä, vaikka seurat eivät niihin suoranaisesti liittyneetkään.

– Urheiluväen kahtiajakautuminen heijastui pitkälle 1980-90-luvulle saakka, kunnes viimein kahden kattojärjestön aika jäi taakse. Kaikki parhaat pelaajat tai urheilijat eivät taustajärjestökiistojen vuoksi mahtuneet mukaan samoihin joukkueisiin. Osin nämä kiistat heijastuivat myös olympialaisvalintoihin ja kärsijöinä olivat yksittäiset urheilijat, kuvaa museonjohtaja Minna Heljala.

Tornionlaakson maakuntamuseo sai viime vuonna isot lahjoitukset Torniosta Alatornion Pirkoilta ja Pellosta Pellon Ponnelta. Lahjoitukset ovat osin vauhdittaneet talviurheilunäyttelyn rakentamista.

– Aihealueena urheilu on niin laaja, että meidän täytyi rajata lajeja. Talviurheilussakin lajikirjo on melkoinen. Seinälle rakennettuun kunniaseinään ovat päässeet mukaan olympia- ja maailmanmestarit. Samoin mukana on muutamia aivan poikkeuksellisia oman lajinsa mestareita, kuten jääpalloilija Jukka Ohtonen.

Historiasta löytyy mielenkiintoisia mestareita, joiden rakkaus lajiin oli ylitse muiden.

Pellon Ponnessa harrastettiin mäkihyppyä monen lappilaisseuran tavoin.
Pellon Ponnessa harrastettiin mäkihyppyä monen lappilaisseuran tavoin.
Kuva: Sari Pelttari-Heikka

Ruotsin Vojakkalassa 1895 syntynyt hiihtokuningatar Elin Pikkuniemi voitti viisi maansa mestaruutta peräkkäin 10 kilometrillä vuosina 1918-1922.

Ylivoimaisuus rakentui kovalla harjoittelussa. Iltakahvilla sisarensa luona Pikkuniemi kävi hiihtämällä Vojakkalasta Seskaröön ja takaisin. Bodenissa oleviin hiihtokilpailuihin Pikkuniemellä ei ollut autokyytiä, joten hän hiihti matkan Haaparannalta Bodeniin ja takaisin kisojen jälkeen. Menestystä tuli myös itse kisoissa.

Tornionlaakson ensimmäisen olympiavoittajan Kiruna-Lassen hiihtoanorakki ja palkintolusikat saatiin lainaa Kiirunasta. Näyttelyä viimeistelemässä Johanna Latvamäki, Riikka Pyykkö ja Kirsi Rumbin.
Tornionlaakson ensimmäisen olympiavoittajan Kiruna-Lassen hiihtoanorakki ja palkintolusikat saatiin lainaa Kiirunasta. Näyttelyä viimeistelemässä Johanna Latvamäki, Riikka Pyykkö ja Kirsi Rumbin.
Kuva: Sari Pelttari-Heikka

Itseoikeutetusti näyttelyssä mukana on Suomen hiihtokansan suosikeista Pellon Eero Mäntyranta, hänen sukulaispoikansa Ylläksen Hiihtäjien Pertti Teurajärvi, Isometsän hiihtosuvun ykkösnimi Jari Isometsä ja myös vasta selostamoon siirtynyt Ylitornion Sami Jauhojärvi. Alppitykki Kalle Palanderin MM-kultasukset ja monot ovat myös nähtävänä.

Joukkuelajeista mukana on Tornion pitkäaikainen ykköslaji eli jääpallo. Matti Pajusen, jääpallon grand old manin puinen maila, nykyisen liigajoukkueen LRK:n värejä sekä menestystä vuosikymmenen niittäneen ToPV:n valkovihreitä sävyjä on esineissä ja sadan urheilukuvan tunnelmapaloissa.

Tornionlaaksolaisten hiihtomestareiden suksia: Eero Mäntyrannan puusukset, Kalle Palanderin MM-kultasukset ja Jari Isometsän olympiavarusteet.
Tornionlaaksolaisten hiihtomestareiden suksia: Eero Mäntyrannan puusukset, Kalle Palanderin MM-kultasukset ja Jari Isometsän olympiavarusteet.
Kuva: Sari Pelttari-Heikka
Talviurheilu

Jaksaa, jaksaa

Näyttelyssä esitellään tornionlaaksolaista urheilua rajan molemmin puolin.

Koululiikuntaa, urheiluseuratoimintaa ja eliittiurheilua käsitellään esineiden, henkilöiden ja tapahtumien kautta.

Kaikilla on kokemuksia ja mielipiteitä koululiikunnasta, hyviä ja huonoja.

Koululiikunnan maanpuolustuksellinen näkökulma liittyy enemmän menneisyyteen mutta kansanterveydellinen näkökulma on edelleen olemassa.

Koululiikunta ja urheiluseurat ovat luoneet ja luovat pohjaa huippu-urheilulle.

Näyttely on avoinna 6.2.-21.4. Tornionlaakson maakuntamuseolla.

Oheistapahtumia:

Lauantaina 2.3. Lumileikki-tapahtuma Tornionlaakson maakuntamuseo on mukana Lumileikki-tapahtumassa. Tapahtuman yhteydessä järjestetään hiihtokilpailu.

Torstaina 7.3. Hiihtolomaviikolla klo 11–17 (sa) on maksuton ja avoin työpaja. Museoon ja työpajaan ilmainen sisäänpääsy.

Ilmoita asiavirheestä