Rovaniemen kauppatori ei siirtyne kokonaisuudessaan Lordinaukiolle. Torin siirtämistä selvitetään parhaillaan osana Arinan tornihotellihankkeen kaavoitusta. Kaupungin tavoitteena on kasvattaa Lordinaukiota 600–700 neliöllä Lapinmaan tontille.
– Tässä vaiheessa neuvotteluja lisätilaa näyttäisi tulevan 400 neliömetriä, kaupunginarkkitehti Sipi Hintsanen sanoo.
Tilan löytymistä koko kauppatorin toiminnoille hän pitää epätodennäköisenä.
– Lisätilaa toritoiminnoille on jonkin verran tulossa, mutta löytävätkö sieltä paikkansa esimerkiksi kalan- tai mansikanmyynti, jää nähtäväksi.
Hintsanen muistuttaa, että muutoin tiivisti rakennetussa keskustassa torikaupan vaatimaa tilaa on myös Vanhalla torilla.
Kiinteistö Oy Lapinmaan taustalla toimiva Arina suunnittelee Lordinaukiota rajaavaan kortteliin jopa 24-kerroksista tornihotellia. Kaavamuutoksen valmistelu alkoi lokakuussa ja kaavaluonnoksen arvioitiin valmistuvan kevään aikana.
– Avainkysymyksenä on nyt pysäköinnin järjestäminen, kaupunginarkkitehti kertoo neuvottelun tilanteesta.
Osayleiskaavassa paikalle on osoitettu maanalainen pysäköinti. Sen rakentaminen mahdollistaisi aukion laajentamisen.
– Kaikin keinoin pyrimme tähän. Edut ovat myös kaupunkikuvallisia: kun autot saadaan pois, jää tilaa jalankulkijoille ja vihreällekin, Hintsanen sanoo.
Hän arvioi, että kaavaluonnos valmistuu nähtäville elokuun aikana.
Nykyisen kauppatorin paikka on yleiskaavassa osoitettu kerrostaloille. Onko torin siirtäminen muualle vain ajan kysymys?
– Pidän aika epätodennäköisenä, että kauppatori olisi nykyisellä paikallaan 20 vuoden kuluttua. Onko se siinä 10 vuoden kuluttua, siitäkään en olisi varma, Sipi Hintsanen vastaa.
Kauppatori avattiin nykyisessä paikassaan vuonna 1959, sitä ennen torikauppaa käytiin nykyään Vanhana torina tunnetulla paikalla.
– Siellä on hyvin saavutettavissa oleva, 1 600 neliömetrin alue. Siellä tori on ollut ennen, joten miksei se voisi olla joskus tulevaisuudessakin, Hintsanen toteaa.
Vääntöä torin paikasta on käyty Rovaniemellä jo vuosia.
– Ne, jotka eivät sitä käytä, sanovat että eihän siellä ketään käy, ja käyttäjät taas sanovat, ettei toria saa missään tapauksessa siirtää, Hintsanen kuvaa.
– Tärkeintä on, että keskustellaan vaihtoehdoista. Kaupunkisuunnittelu on aina neuvottelua.
Keväällä julkisuuteen tuli toinenkin tornihotellisuunnitelma Lordinaukion välittömään läheisyyteen. Sampokeskuksen uusi omistaja Trevian Rahastot AIFM Oy ilmoitti huhtikuussa, että haluaa rakentaa kauppakeskuksen kylkeen Antinkulmana tunnetun rakennuksen paikalle vähintään 20-kerroksisen hotellin.
Vaikuttaako tämä käynnissä olevaan Lordinaukion kaavoitukseen?
– Ei millään tavalla vaikuta aukioon. Pysäköintipaikkojen tarvetta toinen hotelli toki lisäisi entisestään.
Lue lisää:
Torikauppiaat tyrmäävät muuton Lordiaukiolle
Toritoimintojen neliöt
Kauppatorilla on toritoimintojen käytössä noin 4 000 neliömetriä.
Esimerkiksi Kevätmarkkinoilla käytössä oli 58 ruutua, kaikkiaan 3 500 neliömetrin ala.
Lordinaukion tämänhetkinen koko on 2 200 neliömetriä, josta vajaa kolmannes sijaitsee Sampokeskuksen tontilla.
Kaavamuutoksessa kaupungin tavoitteena on kasvattaa Lordinaukiota 600–700 neliömetrillä, josta toteutunee noin 400 neliötä.
Vanhalla torilla toritoimintojen käytössä on tällä hetkellä 1600 neliömetriä.