Onneksi tänään ei tule jalkapalloa. Tämä oli päällimmäisenä baritoni Tommi Hakalan mielessä, kun ukkonen vei sähköt mökistä maanantai-iltapäivänä Savonlinnassa.
Puhelun taustalta kuuluva jyrähtely sopii hyvin Otelloon, jonka paholaismaisena Jagona suomalaisbaritoni perjantaina astuu Olavinlinnan näyttämölle. Giuseppe Verdin traaginen mustasukkaisuusdraama aloittaa Savonlinnan oopperajuhlat, ja samalla juhlien teemana olevan Verdin Shakespeare-oopperoiden sarjan.
Hakala hämmästelee sitä, että näin hyvin Olavinlinnaan puitteiltaan sopivaa teosta ei ennen ole omana tuotantona Savonlinnan oopperajuhlilla nähty. Suomen Kansallisoopperan Otellostakin on jo aikaa.
– Suomessa ei oikein Otelloja ole, eikä kovin montaa maailmallakaan, Hakala arvelee syyksi.
Nimirooli vaatii tenorilta paljon. Vaativien lauluosuuksien lisäksi roolin tekee raskaaksi myös sen emotionaalinen rankkuus.
- Se vaatii kokeneen tenorin, joka pystyy pelaamaan roolin kanssa niin, ettei se ota tekijästä valtaa. Aggressiivisuus ja epätoivo menee niin kovaa kroppaan, että se tekee laulukyvyttömäksi hyvin nopeasti, jos siihen menee mukaan.
Ranskalaisen Nadine Duffautin ohjaus on Hakalan mielestä naturalistinen ja perinteinen. Asut ja rekvisiitta sijoittuvat tyylillisesti alkuperäisen Otellon aikaan.
Lavastuksen suuret elementit ovat viitteellisiä.
- Keskeinen elementti on palasiksi särkynyt peili. Palasten pinnoille heijastetaan aika ajoin liikkuvia kuvia, jotka liittyvät psykologisesti kontekstiin. Toimii erittäin hyvin.
Mustan sankarin onneton kohtalo
Otello sijoittuu 1400-luvun lopun Kyprokselle satamalinnoitukseen. Maurikenraali Otello palaa kotisaarelleen juhlittuna sankarina, mutta pian vänrikki Jago saa johdateltua hänet kalvavan epäilyksen valtaan siitä, että hänen vaimollaan Desdemonalla ja luutnantti Cassiolla on suhde.
Otellon mustasukkaisuus paisuu oopperan kuluessa hulluuteen asti, ja lopulta hän surmaa viattoman vaimonsa ja epätoivoissaan myös itsensä.
Tarina on vanha kyproslainen kertomus, jota Shakespeare jalosti. Mustan sankarin kohtalossa on nähty myös rasismia.
Verdi sävelsi Otellon osittain salaa yli seitsenkymppisenä vetäydyttyään jo eläkkeelle. Aidasta oli kulunut kuusitoista vuotta. Libretisti Arrigo Boito joutui ylipuhumaan säveltäjän, joka jo mieluummin viljeli maata kuin sävelsi oopperoita.
Verdi mietti Jagoa oopperan nimeksi
Tragedia kuitenkin innosti Verdiä, ja siinä eniten Jagon demoninen hahmo, jota Hakala esittää nyt ensimmäistä kertaa. Verdi kaavaili Jagoa jopa oopperan nimeksi.
- Mietin hetken, mutta en kauan, Hakala kertoo roolin vastaanottamisesta.
Hänen mukaansa Jago vaatii poikkeuksellisen suuren asteikon äänenkäytöllisesti ja näyttämölliseltä ilmaisultaan.
- On hyvä tehdä Jago nyt, kun on useita muita Verdi-rooleja takana. Jagossa on kaikkea sitä, mitä Verdi kirjoittaa laulajalle ja mihin hän laulajaa käyttää. Siellä pitää välillä laulaa todella ison orkesterin kanssa. Siinä on aivan wagnermaista orkesterointia.
Hakala luonnehtii roolihahmoaan älykkääksi sosiopaatiksi, joka esiintyy välinpitämättömänä sivustakatsojana.
- Hän saa manipuloitua kaikki tekemään juuri hänen suunnitelmiensa mukaan ilman, että he huomaavat mitään. Ainoa, joka näkee hänen lävitseen, on vaimo Emilia, Desdemonan kamarineito.
Rooleissa mm. Otello: Kristian Benedikt 8.,12.,19.7. Aleksandrs Antonenko 21.,27.,29.7. Jago: Tommi Hakala 8.,19.,27.7., Elia Fabbian 12.,21.,29.7. Desdemona: Ekaterina Goncharova 8.,19.,27.7., Yana Kleyn 12.,21.,29.7.
Baritoni Tommi Hakalan Otello-tärpit:
- Alkukohtaus on vaikuttava. Joka ei ole nähnyt ennen Otelloa, varmaan säikähtää, koska teos alkaa fortella eli mennään heti suoraan myrskyisään mereen. Teos lähtee niin nollasta sataan käyntiin, että huh.
- Juomakohtaus, jossa Roderigo juottaa Cassion humalaan Jagon masinoimana. Otello tulee esiin ja karjaisee, että mitäs täällä riehutaan kuin saraseenit konsanaan.
- Ensimmäisen näytöksen lopun lemmenduetto on erittäin kaunis. Ainoa hetki, kun Desdemona ja Otello ovat onnellisia.
- Toisessa näytöksessä Jagon credo, jossa Jago kertoo, kuinka uskoo julmuuden jumalaan, vannoo sen nimeen ja uskoo sen voimaan. Siinä hän paljastaa yleisölle sieluttomuutensa.
- Otellon kohtaus, jossa hän ymmärtää, että kaikki on menetetty.
- Neljännessä näytöksessä Desdemonan laulu pajusta ja Ave Maria. Iso kohtaus on yleensä sopraano-opiskelijoiden tulikoe Verdi-rooleihin.
Savonlinnan oopperajuhlien lipunmyynti on sujunut odotusten mukaisesti. Oopperalippujen tavoitteesta on saatu kasaan noin 87 prosenttia jo tässä vaiheessa, ja juhlat alkavat perjantaina, kertoo festivaalijohtaja Jan Strandholm. Juhlien aikana lippuja on mennyt viime vuosina noin miljoonalla eurolla.
Strandholmin mukaan kaikki viisi Don Giovannia on jo myyty loppuun, mutta peruutuspaikkoja voi kysellä. Myös jälkimmäinen Ravenna Festivalin Macbeth-esityksistä on lähes myyty.
- Torinolaisen Teatro Region molemmat vierailuesitykset Norma ja La Boheme menevät varmasti loppuun eli liput niihin kannattaa varata nopeasti.
Juhlien tämän vuoden suursatsaus Giuseppe Verdin Otello on Strandholmin mukaan myynyt mukavasti, mutta lippuja kaikkiin esityksiin saa vielä, sillä esityksiä on monta.
- Henkilökohtaisesti odotan perjantain Otellon ensi-iltaa suurella innolla. Se on meidän iso ensi-ilta tänä vuonna, tehty yhdessä ranskalaisen huippufestivaalin Chorégies d’Orangen kanssa. Meillä on siitä suuret odotukset.
Strandholm kuvaa kesää erikoiseksi, sillä juhlien ohjelmassa on peräti seitsemän eri oopperaa Olavinlinnassa.
- Vaikka festivaali kestää kuukauden, on jopa meillekin seitsemän eri tuotantoa jo aika limiteillä. Sen päälle on vielä konsertteja.
Kauden kohokohtiin kuuluu Ravenna Festivalin päätöskonsertti, jonka johtaa elävä legenda Riccardo Muti 17. heinäkuuta.
Macbethin lisäksi Ravenna Festival tuo juhlille Verdin Falstaffin.
Juhlien harvinainen herkku on Leos Janacekin Kuolleesta talosta, jonka Yle taltioi, ja joka esitetään myös Japanin televisiossa.
Toissa kesänä ja viime kesänä oopperajuhlat tahkosi ennätykset lipputuloissa. Juhlien hieman yli 8 miljoonan euron budjetista suurin osa menee suoraan näyttämölle.